​- Päämäärä asetettiin hallitusohjelmassa ja sen pohjalta piirrettiin kuntakartta, joka oli kunnissa lausuntokierroksella. Nyt hallitus on keksinyt kartalle perustelut ja se esittää, että kuntien talous ja palvelut olisivat pelastetut muutamien tilastonumeroiden pohjalta muodostettavien suurkuntien ja rajun keskittämisen avulla.

Töllin mielestä hallitus petti kunnat. Vielä kevään lausuntokierroksella se tähdensi, että kuntien antama palaute otetaan huomioon hankkeen jatkovalmistelussa. Lausunnoissaan yli puolet kunnista ei katsonut kuntaliitosselvitysten käynnistämistä tarpeelliseksi. Tässä joukossa oli kaiken kokoisia kuntia. Erityisesti suurten keskuskaupunkien kehyskunnat vastustivat hallituksen suunnitelmia.

– Lausunnoissaan kunnat esittivät monia muita ja perusteltuja alueelleen tehokkaampia tapoja uudistaa. Hallituksen silmissä niillä ei näytä olevan mitään merkitystä. Se ei halua tunnustaa, ettei samalla mallilla voida uudistaa Hangosta Utsjoelle saakka ilman, että lähipalvelut, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja paikallinen kehittämistyö samalla vaarantuvat. Tarvitaan myös kuntien välistä yhteistyötä.

Myös hallituksen kuntatiedonannossa vähän aikaa sitten todettiin, että uudistus etenee nyt kuntavetoisesti. Nyt päätetyt kriteerit mukailevat hyvin alkuvuodesta julkistettua uutta kuntakarttaa, josta moni hallituspuolueiden kansanedustaja ehti jo sanoutua irti.

– Hallitus on syönyt sanansa jo monta kertaa. Tätä taustaa vasten ei ole uskottavaa luottaa hallituksen lupauksiin, ettei kuntien pakkoliitoksia olisi tulossa. Pakkoa yritetään nyt toteuttaa tiukkojen kriteerien avulla.

Tölli muistuttaa, etteivät hallituksen kuntakriteerit perustu tutkimuksiin, kansainvälisiin vertailuihin tai mihinkään muuhunkaan analyysiin. Nyt esitetyt kriteerit ovat pelkkää politiikkaa ja sanelua.

– Tiukat mekaaniset vahvan peruskunnan kriteerit kuitenkin osoittavat, että kuntavetoisuuden sijaan valtiovetoisuutta ja ylhäältä sanelua yritetään vain koventaa. Nyt ollaan löysin perustein tekemässä suurta vahinkoa.

Vaikka Töllin mielestä vapaaehtoisia kuntaliitoksia tarvitaan edelleen, suurkunnat eivät ole ratkaisu kuntatalouden ongelmiin. Jos koko maahan ajetaan väkipakolla huonosti toimivaa kuntarakennetta, talous vain kiristyy, velkaantuminen kiihtyy ja palvelut heikkenevät.

– Hanke olisi syytä pysäyttää ja ottaa tuumaustauko. Ennen muuta kaivataan asiaperustein käytävää keskustelua mielikuvaleikkien sijaan.

Lisätietoja: Tapani Tölli p. 050 511 3180.
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä