Kuntaliitto haluaa lukiotutkinnosta yleissivistävän tutkinnon
Seminaarissa puhunut Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen pitää valitettavana, että lukiosta valmistuneet ylioppilaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa ammatillisen perustutkinnon suorittaneisiin verrattuna.
– Lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamisen tulisi tuottaa lukiotutkinto, joka olisi yleissivistävä toisen asteen tutkinto. Tutkinnon suorittanut olisi lukion ylioppilas.
Tällöin lukion ylioppilas voisi hakeutua pääasiallisena tavoitteenaan korkea-asteen koulutukseen tai, kuten ammatillisen toisen asteen perustutkinnon suorittanut, ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Lukiotutkinnon tulisi myös antaa kelpoisuus erilaisiin yleissivistäviin työtehtäviin.
Seminaarin avannut varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen painotti, että lukiokoulutuksella on suuri merkitys maamme korkealle osaamiselle ja kilpailukyvylle. Kunnille tulee myös taata riittävät resurssit perustehtävien hoitamiseksi.
– Suomi tarvitsee korkean tason ammatillista osaamista ja huipputasoisia korkeakouluja ja yliopistoja. Perusta laaja-alaiselle osaamiselle luodaan pääasiallisesti lukiossa, joka takaa hyvät akateemiset valmiudet korkea-asteen opintoihin, Haatainen muistutti.
Varatoimitusjohtajan mukaan tavoitteena on, että puolet peruskoulun päättävistä jatkaa lukiossa ja puolet ammatillisessa peruskoulutuksessa.
– Näin on nykyisin ja tulee olla jatkossakin.
Kuntaliiton mielestä lukiokoulutukselle ei ole tarvetta määritellä vain yhtä järjestämismallia, vaan kunnilla on oltava vapaus kehittää koulutusta paikallisten ja alueellisten koulutusstrategioiden pohjalta. Liitto pitää tärkeänä, että harkinta lukiokoulutuksen järjestämismuodoista on kuntien yksin tai yhdessä päätettävissä.
Kunnat voivat tällöin parhaiten huolehtia siitä, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjataan jatkokoulutukseen. Jotta tähän olisi mahdollisuus, tulee peruskuntien lukiokoulutuksen järjestämislupamenettelystä luopua, liitto linjaa.
(KL)
