Tutkija Maarika Maury kaipaa entistä selkeämpiä strategioita kunnilta. Kun kaikkia miellytetään, niin kukaan ei tiedä mitä halutaan. (Kuva: Lotta Nyman)

Ei ole ihme, jos kuntastrategia ei toivotusti toteudu, vaikka konsulttien laskut hikeä kunnankamreerin otsalle nostavat. Vaasan yliopistoon tehdyn tutkimuksen mukaan kuntien ja kaupunkien päättäjistä vain neljä prosenttia tuntee oman kuntastrategian painopistealueet.

Valmennusyritys Kissconsulting Oy:n toimitusjohtajan Maarika Mauryn tutkimuksen mukaan työntekijöiden tuntemus strategioista julkisissa organisaatioissa on hukassa peräti 98 prosentilla työntekijöistä. Myös päättäjä- ja johtotasolla oli haasteita. Tutkimus on osa Vaasan yliopistoon tehtävää väitöskirjatyötä.

-Kuntastrategioissa on aivan liian paljon asioita. Halutaan miellyttää kaikkia ja sinne laitetaan väkisin kaikki mahdolliset asiat. Siinä menee puurot ja vellit sekaisin, Maarika Maury huokaa.

Päättäjät pihalla

Maury sohaisee erityisesti kuntien päättäjien suuntaan, jotta viestiä saadaan vietyä tulevaisuuden suuntaviivoista aina johtoportaalta alimmalle suorittavalle tasolle saakka. Tutkimukseen osallistuneista 281 kuntien johto- ja päättäjätasoisista henkilöistä vain 4 prosenttia tunsi kunnan strategian painopisteet.

-On johtajien ja esimiesten tehtävä varmistaa, että strategian painopisteet ovat tiedossa. Kun työntekijät tuntevat strategian, niin työyhteisön työtyytyväisyys kasvaa. Kaikki lähtee johdon tekemästä työstä asian eteen. Jos strategian painopisteitä ei tunneta johtoportaassakaan, niin hankala siihen on tavallisten työntekijöidenkään sitoutua, Maury huomauttaa.

Suuntaa voi muuttaa

Tutkija uskoo ja tietää, että johdonmukaisesti töitä tehden myös kuntaorganisaatioissa saadaan viesti perille. Se kuitenkin vaatii paikoin uusia rohkeita avauksia lähteä tekemään asioita uudella tavalla.

-Jos strategia jää tuntemattomaksi, ei toimenpiteitä sen edistämiseksi tapahdu. Kunnissa pitää kokeilla uudenlaisia strategiamalleja. Tarvitaan enemmän tekoja kuin suunnitelmia, enemmän innovatiivisuutta ja yksinkertaisempia strategiamalleja, muistuttaa Maarika Maury.

 Lisää aiheesta:

Kunta on haastava strateginen johdettava

 

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. En itse kyllä aliarvioisi kuntien päättäjien ja johdon strategiaosaamista näin raflaavasti vaikka tutkijana ymmärrän tulosten popularisoinnin tarpeen. Osassa kuntia on omien kokemusteni perusteella vahvaa strategiakykyä ja osassa ei, osin tämä riippuu siitä millainen on kunnan johtamiskulttuuri ja miten avainhenkilöt arvottavat strategian merkityksen. Toisaalta, ei strategian tunteminen yrityksissäkään mitenkään itsestään selvyys ole. Kuinka moni yritys onkaan jälkijunassa strategiansa kanssa tilanteessa jossa markkinat muuttuvat? Myös nuo tutkijan esittämät ratkaisut ovat kyllä aika tuttuja jo vuosien takaa, joten ei tässä jutussa juurikaan uutta ja ihmeellistä tietoa ole ihmisille jotka ovat kädet savessa kuntien arjessa.

  2. Minustakin kunnissa strategiaosaamista on. Paljon. Strategista osaamista on niin kunnissa ja kaupungeissa kuin yrityksissäkin. Kun haastattelen kuntajohtajia tai päättäjiä niin yleensä on saan kuulla päteviä näkemyksiä, minne pitäisi mennä ja millä keinoilla.

    Mutta tietynlaiset mallit, joita strategian muodostamiseen käytetään ovat sen sorttisia, että muutoksia on vaikea saada niiden avulla läpi. Strategiaviestit ovat yksinkertaisesti kliian monimutkaisia ja niitä on liian paljon yhtäaikaisesti. Puurot ja vellit menevät sekaisin, eli se mikä on arkea ja mitkä ovat muutoskohteita menevät sekaisin.

    Ratkaisut ovat tuttuja. Simppeleitä. Naivejakin. Jotain kuitenkn pitäisi tehdä? Vahvat strategiset muutokset ja vielä tavalla, jossa saadaan ihmiset innostuneesti mukaan toteuttamaan sitä, ovat täysin mahdollisia. Ja ne tuovat tulosta.

    Vaikka konstit eivät ole uusia, ne ovat hyödyllisiä vasta käytettynä.

    Maarika Maury-roolina sekä tutkija että muutosvalmentaja maarika@kissconsulting.fi

  3. Avatar Tarvitaan uusi strategiatutkimus Sipilän hallituksen "demokratiasta", "kansanvallasta" sanoo:

    Joissakin kunnissa strategiaksi valittiin tilaaja-tuottaja-malli.

    Strategia oli väärä. Palattiin entiseen — strategia sekin?

    Entä sitten koko valtaKunnan (vrt. isäntäKunta ja renkimaaKunnat) sosiaali- ja terveyspalvelujen ”strategia” on tilaaja-tuottaja-malli?

    Ensin kuntasektorin 215 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) työntekijästä tehdään valtionhallinnon työntekijöitä yhtiöihin. Sitten palataan takaisin yksinkertaiseen ja tehokkaaseen kuntasektoriin ilman kallista tilaaja-tuottaja-mallia ja kallista yhtiöittämistä.

    Entä demokratia Sipilän hallituksen monimutkaisessa ja sekavassa sote-härdellissä:

    — tilaaja-tuottaja-demokratia, läpinäkymättömät yhtiöt demokraattisen päätöksenteon kohteina

    — valtion suunnasta maakuntien ”tarkoin rajattu toimivalta”?

    Kenen ”strategia”?

    Kuka puhaltaa monimutkaisen, huonon strategian pelin poikki?

    Hallituspuolueiden poliittiset himot!

  4. Teehän samanlainen tutkimus seurakunnissakin. Veikkaan, että ihan sama tulos.

  5. Minä olen sitä mieltä että vika ei ole niinkään strategiahimmeleissä ja painopistealueissa vaan tiedon käyttöönotossa. On aivan sama mikä on tavoitetila jos ei päästä tekemään itse asiaa. Lean maailmasta tutut 5S, 5 why’s ja Pareto virheenpoistometelmät vievät arvoa tuottamatonta aikaa pois prosessista yllin kyllin. Itse vähentäisin strategia-konsultointia ylimmälle johdolle ja keskittyisin keskijohdon sekä suoritusportaan kouluttamiseen ja em. työkalujen tehokkaaseen käytön hallintaan. Tuodaan automatisointi myös kuntasektorille.

  6. Toimin Maarikan kollegana kuntien muutosvalmennuksissa. Mainitussa väitöskirjassa osa vastauksista on kerätty myös seurakunnilta. Tulokset ovat samansuuntaisia.

    Tavoitetilan määrittely on tärkeä lähtökohta. Mutta aivan keskeinen on torniolaisen konsultinkin kommentissaan mainitsema käytännön toteutus. Maarikan väitöstutkimuksessa selvitettiin ensin, miten hyvin oman työpaikan strategia ja arvot tunnetaan. Kun kysely toistettiin, parhaimmat tulokset tulivat niille, jotka olivat yksinkertaistaneet strategiansa ja vieneet sitä systemaattisesti arkiseksi toiminnaksi esimiesten ja työntekijöiden voimin.

    Omissa projekteissani mietitään kunnan fokusalue, sovitaan fiksut toimenpiteet ja tehdään niitä käytännössä. Porukka tekee itse, seuraa ja toistaa. Kun krumeluureja ja pelkkää suunnittelupöydän ääressä istumista strategiatyössä on vähemmän, työaikajätettä ei synny.

    Jaana Kettunen – Yksinkertaistaja, Kissconsulting Oy jaana.kettunen@kissconsulting.fi

  7. Pohdintoja keskustelusta: Strategiahimmelit voisi lakkauttaa mutta kirkkaita painopisteitä tarvitaan, jotta ei säntäillä moneen suuntaan ja kaikki tietävät mitä tavoitellaan ja miten. Käytäntöön vienti on yhtä tärkeää, tieto ei yksillään riitä, se pitää saada teoiksi. Kun saadaan tekoja saadaan tuloksia. Kun saadaan yhteen suuntaan meneviä tekoja saadaan halutuissa asioissa voidaan tehdä isoja ”loikkia” niin kunnissa kun tietenkin yrityksissäkin.

    Maarika Maury- Toimitusjohtaja Kissconsultig , maarika@kissconsulting.fi

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*