Kymmenen prosenttia kuntajohtajista määräaikaisessa virkasuhteessa - määräaikaisuus ei karkota hakijoita, jos kunta muuten kiinnostaa
Helsingin kansliapäälliköksi siirtynyt Jukka-Pekka Ujula työskenteli Porvoossa määräaikaisessa virkasuhteessa. Myös Ujulan seuraaja valitaan seitsemän vuoden määräajaksi. (Kuva: Liisa Takala)
Ylivoimainen enemmistö Suomen kuntajohtajista työskentelee toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa. Määräaikaiseen pestiin valittuja kunnan- ja kaupunginjohtajista on noin kymmenen prosenttia.
– Kehitys näyttää olevan aaltoliikettä. Valtavirta on toistaiseksi valittavat kuntajohtajat. Vähän aina vuosittainenkin tilanne riippuu siitä, missä kunnissa uusia kuntajohtajia tulee valituksi. Viime vuonna valituista kuntajohtajista joka viides valittiin määräajaksi, kertoo kuntajohtajien valintoja seurannut Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Tyypillisin määräajan kesto viime vuonna määräajaksi täytetyissä viroissa oli seitsemän vuotta. Seitsemän vuoden pestin kuntajohtajaksi valittu sai Kokkolassa, Keravalla, Kirkkonummella, Parkanossa, Pellossa, Kaustisella ja Paraisilla. Kemijärvellä ja Askolassa kuntajohtaja valittiin kuudeksi vuodeksi, Kinnulassa viideksi ja Juupajoella neljäksi vuodeksi. Lisäksi Taivalkoski valitsi johtajan kahden vuoden ja Padasjoki kahden vuoden pätkäpestiin.
Kunnan koko ei näytä vaikuttavan siihen, valitaanko kuntajohtaja toistaikseksi voimassa olevaan virkaan vai määräajaksi. Viime vuonna suuremmista kaupungeista Vantaa, Lahti ja Kuopio valitsivat kaupunginjohtajan toistaiseksi olevaan virkaan. Parhaillaan Lappeenranta ja Porvoo puolestaan valitsevat määräaikaista johtajaa, Lappeenranta kuudeksi ja Porvoo seitsemäksi vuodeksi.
– Kuuden vuoden määräaika on jo varsin pitkä ja vaatii hakijalta vahvaa sitoutumista. Toisaalta määräajan päättyminen antaa hyvän mahdollisuuden tarkastella kaupunginjohtajan onnistumista, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joonas Grönlund, kok., perusteli määräaikaisuutta Kuntalehdelle (15.1.)
Porvoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valintatyöryhmää vetävä Jorma Wiitakorpi, kok., kertoo, että Porvoon kaupunginhallituksessa käytiin asiasta keskustelua, mutta päädyttiin hakemaan kaupunginjohtajaa aiempaan tapaan seitsemän vuoden määräajaksi.
– Kokemukset siitä ovat hyviä. Porvoo on niin kiinnostava kaupunki, ettei meillä ollut pelkoa siitä, että määräaikaisuus karkottaisi hakijoita.
Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että määräaikaisuus ei juuri vaikuta hakijoiden määrään.
– Jos määräaika on hyvin lyhyt, sitten sillä voisi olla vaikutusta. Ja luonnollisesti silloin kertyy vähemmän hakijoita, jos kuntajohtajan tiedetään hakevan jatkoa määräaikaiselle pestilleen. Mutta itsessään määräaikaisuus ei karkota hakijoita, kuten Porvoon tapauksessa nähtiin.
Tilaston koonnut Marianne Pekola-Sjöblom / Kuntaliitto. Lähteet: Kuntasektorin palkat 2003-2021, Tilastokeskus; Kuntatyönantajat, Kaupungin- ja kunnanjohtajien palkat 2021.
