Kuntalaisten arkeen kielteisesti vaikuttavat normit on vihdoin paljastettu – ”Nyt on kyse siitä, onko valtiolla tahtoa ja luottoa”
Normi voi tuoda mukanaan byrokratiaa. Aika on usein kortilla, kun kunnissa yritetään suoriutua pakollisista tehtävistä. Kuva: Pixabay
Hallitusohjelmaan tehty kirjaus kuntien turhien tehtävien tarkastelusta on saanut kunnat todella ilahduttavasti liikkeelle. Kunnat ovat lähettäneet noin 300 ehdotusta tehtävien karsimisesta, Kuntaliiton erityisasiantuntija Ville Nieminen arvioi kesken viimeisen vastauspäivän perjantaina.
Tarkan ehdotusmäärän sijaan tarjolla oli siis arvio. Vastaanotettujen ehdotuksien kirjaamisessa menee aina hieman aikaa, Nieminen sanoo.
Ehdotuksista on karsittu ja karsitaan sellaiset, jotka ovat jo entuudestaan tuttuja. Eli nyt kyseessä on todellakin iso joukko erilaisia ehdotuksia.
– Ehdotusajan jälkeen nämä ehdotukset etenevät niille sektoriministeriöille, joille ehdotukset kuuluvat.
Ministeriöissä arvioidaan sitten, onko kyseessä mahdollinen norminpurkuasia vai jotain muuta.
Voi olla, että ehdotus nähdään asiana, joka etenee lainsäädäntöä valmistelevaan prosessiin. Tai sitten jotain ehdotusta halutaan kokeilla jollain tavalla ja sitä kautta voidaan katsoa, jos ehdotus etenee lopulta kohti lakiuudistustyötä.
Ja sitten on tietenkin ehdotuksia, jotka eivät syystä tai toisesta etene, mutta kaikki ehdotukset käydään läpi ja arvioidaan, Ville Nieminen huomauttaa.
– Ministeriöt tekevät virkamiestyötä.
”Hihat on kääritty ylös”
Norminpurkuehdotuksia kerätessä on haluttu löytää vaikuttavia ehdotuksia, jotka tuovat suomalaisten kannalta suotuisalla tavalla lisää liikkumavaraa kunnille.
Kuntaliiton erityisasiantuntija kehuu, kuinka hyvin kunnat ovat ehdotuksia antaneet.
– Eihän tähän voi olla kuin tyytyväinen. Kunnissa on ollut tahtoa käsitellä tätä asiaa ja hihat on kääritty ylös.
Nieminen huomauttaa, että norminpurkuehdotuksia kerätessä on pyritty vaikuttamaan toimintakulttuuriin. Eli on haluttu pysähtyä miettimään, mikä normi palvelee oikeasti kuntalaisia vai voisiko jokin asia toimia paremmin ilman turhaa sääntelyä, Nieminen jatkaa.
– Meidän on mietittävä enemmän toimintakentän vapautta. Meillä on paljon erilaisia kuntia. Olisi hyvä, jos kuntia ohjattaisiin enemmän tavoitelähtöisesti.
Kunnille lisää joustoa
Isolle norminpurkuprojektille on ollut tilausta, koska vaikka aiemminkin normeja on purettu, niin uusiakin normeja on tullut.
Normeilla tarkoitetaan valtion asettamaa tarkkaa sääntelyä kunnille. Normi on asetus tai sääntö, joka kunnan pitää toteuttaa, oli se paikallisesti järkevää tai ei. Usein normi tuo mukanaan erilaista hallintoa ja byrokratiaa, johon pitää käyttää aikaa ja rahaa.
Tällä hallituskaudella kevennetään kuntien toimintaa jäykistäviä normeja. Se on ainakin ollut hallituksen julkisesti kirjaama tavoite.
Se tarkoittaa kunnille lisää joustoa toteuttaa asioita paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla.
Pallo valtion käsissä
Myös Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom on todella tyytyväinen norminpurkutalkoiden etenemiseen. Kuntaliitto on tätä asiaa halunnut edistää ja se on koettu kunnissa tärkeäksi, Pekola-Sjöblom näkee.
Nyt toivotaan, että valtio tarttuu tilaisuuksiin kiinni.
– Nyt on kyse siitä, että onko valtiolla tahtoa ja luottoa, että löysennettäisiin ja purettaisiin sääntelyä.
Hänen mukaansa kuntia koskevat sääntelyn löyhentämisvaateet eivät ole kansainvälisestikään katsottuna ainutlaatuisia.
– Erityisesti muissa Pohjoismaissa – Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa – on käyty hyvin näkyvää keskustelua liian tiukasta valtion ohjauksesta ja kuntia koskevan sääntelyn keventämisen tarpeesta. Tanskassa on ollut erilaisia vapaakuntakokeiluja käynnissä aina vuodesta 2012 lähtien, Pekola-Sjöblom kertoo.
Norjassa on viime vuoden aikana kerätty kokeiluehdotuksia kunnista ja alueilta, ja Ruotsissakin on viime vuoden lopussa valmistunut selvitys kokeilutoiminnan tarpeesta kunnissa ja alueilla.
Lue myös:
