Kuntien yhtiöiden tuominen julkisuuslain piiriin voi lisätä esimerkiksi in house -hankintojen läpinäkyvyyttä – Kuntaliiton mielestä uudistus toisi hankaluuksia
Hankintalain soveltamisen ulkopuolelle jäävät hankinnat voivat muodostaa miljardien kokonaisuuden, joten niihin kohdistuu paineita läpinäkyvyydestä. (Kuva: Pixabay)
Kuntien määräysvallassa olevat tytäryhteisöt tai -säätiöt saattavat tulla laajemmin julkisuuslain piiriin, kun lakia uudistetaan. Tämä lisäisi kuntalaisten ja tiedotusvälineiden mahdollisuuksia saada tietoja esimerkiksi kuntien yhtiöiden toiminnasta. Kuntaliitossa ollaan kuitenkin huolissaan siitä, että uudistus aiheuttaisi epäselvyyksiä.
Oikeusministeriön työryhmän juuri julki tulleessa mietinnössä ehdotetaan keinoja julkisuuslain selkeyttämiseksi ja ajantasaistamiseksi. Mietinnöstä kerätään nyt lausuntoja.
Yksi keskeisistä ehdotuksista on, että laki koskisi tulevaisuudessa myös kuntien, hyvinvointialueiden tai valtion liikelaitoksen määräysvallassa olevia yhteisöitä tai tytäryhteisöitä. Niiden olisi siis jatkossa lain mukaan pakko luovuttaa tietoja toiminnastaan tietoja pyydettäessä, elleivät tiedot ole erikseen salassa pidettäviä.
Lakia sovellettaisiin kuitenkin vain sellaiseen toimintaan, joka ei ole kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntien määräysvallassa on kunnallisia palveluita tuottavia yhtiöitä, kunnille sisäisiä palveluita tuottavia eli in house -yhtiöitä, kuntien toimintaa verovaroin organisoivia yhtiöitä sekä avoimilla markkinoilla toimivia yhtiöitä.
– Ehdotuksessa ei ole luokiteltu erikseen, missä muodossa yhtiöt toimivat. Kriteerit ovat se, kuka päättää asioista, ja onko toiminta markkinaehdoista, selittää Kuntaliiton juristi Ida Sulin, joka on ollut mukana valmistelemassa lakiuudistusta työryhmän jäsenenä.
Jos yhteisön määräysvalta on kirjanpitolain mukaisesti julkisella sektorilla, yhteisö olisi jatkossa julkisuuslain piirissä. Jokaisen yhteisön kohdalla täytyy vielä tarkastella sitä, onko sen toiminta markkinaehtoista. Markkinoilla toimimisen merkki voi olla esimerkiksi se, että yhtiö osallistuu tarjouskilpailuihin.
Työryhmän mukaan laki pätisi esimerkiksi kunnan ja valtion yhteistä rakentamishanketta varten perustettuun osakeyhtiöön tai kunnan lakisääteisiin liikuntapalveluihin, jotka järjestetään yhtiö- tai säätiömuodossa.
Myös kuntien in house -yhtiöt tulisivat julkisuuslain piiriin siltä osin kun kyse ei ole markkinoilla tapahtuvasta toiminnasta. Yhtiöihin sovellettaisiin myös julkisuuslain salassapitossäännöksiä, eli liikesalaisuuksiksi luokiteltavat asiat olisivat edelleen salaisia.
Nykyään liikelaitoksina toimiviin in house -toimijoihin sovelletaan julkisuuslakia, mutta yhtiömuodossa toimiviin ei.
– Jatkossa samat tiedot, jotka nyt ovat viranomaistoiminnassa julkisia, olisivat myös näillä toimijoilla julkisia. Näitä ovat esimerkiksi päätökset, pöytäkirjat ja selvitykset, Sulin sanoo.
Lain mukaan in house -toimijoilta ostettavia palveluita ei tarvitse kilpailuttaa. Työryhmän mukaan tämä voi lisätä tarvetta julkisille perusteluille siitä, mihin verovaroin tehdyt hankinnat perustuvat. Koko maan mittakaavassa kyse on miljardien eurojen hankinnoista.
Myös elinkeinoelämän edustajat ovat toistuvasti vaatineet läpinäkyvyyttä in house -hankintoihin, sillä ne pitävät tilannetta epäreiluna kilpailun kannalta. Samaa sanotaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmassa.
Kuntaliitto pelkää uudistuksen kuormittavan kuntia
Kuntia edustava Kuntaliitto kannattaa julkisuuslain uudistamista ja läpinäkyvyyden lisäämistä, mutta keinoista se on eri mieltä kuin oikeusministeriön työryhmä. Kun yleishallinnon lainsäädäntöä tuodaan yksityiselle puolelle, siitä voi liiton mukaan aiheutua käytännön hankaluuksia.
– Ajattelemme, että tavoitteiden saavuttamiseen on parempia keinoja. Tämä ehdotus tarkoittaisi sitä, että yrityksissä täytyisi esimerkiksi tietopyyntöjen johdosta tehdä hallintopäätöksiä. Kuntasektorin hallinnollisen menettelyn tuominen yritysympäristöön tulee aiheuttamaan kuormitusta ja epäselvyyksiä, Sulin sanoo.
Kunnissa on paljon pieniä yrityksiä, joilla ei Sulinin mukaan välttämättä ole valmiutta selvitä näistä muutoksista ilman emokunnan apua.
– Mukana tulisi siis uusia vaatimuksia myös kunnille, mitä ei lain valmistelussa ole tunnistettu tarpeeksi.
Kuntaliiton mielestä läpinäkyvyyttä voisi edistää esimerkiksi kehittämällä omistajaohjauksen sääntelyä.
– Voitaisiin miettiä, tulisiko kuntalakia muuttaa niin, että kuntien omistamille yhtiöille lisätään läpinäkyvyyden vaatimuksia. Omistajaohjauksessa voitaisiin vaatia antamaan asiakirjoja omistajalle eli esimerkiksi kunnalle.
Valtuustoissa käsitellään kuntaomisteisten yhtiöiden tietoja, jotta luottamushenkilöt voivat julkisesti tehdä jopa satojen miljoonien veroeurojen projekteja tekevää yhtiötä koskevia päätöksiä.
Kuinka Kuntaliiton ehdottamassa mallissa käytännössä taataan käsittelyn läpinäkyvyys ja tietojen saatavuus medialle ja kansalaisille?
– Meidän vaihtoehtoamme ei ole vielä yksityiskohtaisemmin selvitetty. Kantamme on, että näitä keinoja kannattaisi selvittää. Perustuslailla turvattu julkisuusperiaate on tärkeä osa yhteiskuntaa.
