Lakiklinikka: Rakentamisen digipykälät ovat vasta alkua
Kuva: Kari Långsjö
Rakentamisen uusi lainsäädäntö tuo mukanaan uusia tiedon digitaalista muotoa koskevia vaatimuksia kunnille ja rakennusalan muille toimijoille. Rakentamisen erityislainsäädännön digipykälät jakautuvat tulevaisuudessa kolmeen lakiin –rakentamislakiin, alueidenkäyttölakiin ja lakiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä – sekä niiden nojalla annettaviin asetuksiin. Kuntien uudet digivelvoitteet tulevat pääosiltaan voimaan useamman vuoden siirtymäajalla.
Vuoden 2025 alusta lähtien rakentamislupahakemuksen yhteydessä hakijan pitää toimittaa rakennussuunnitelmia vastaava tietomalli tai tiedot koneluettavassa muodossa. Rakennushankkeen edetessä tiedot on päivitettävä toteutusta vastaavasti. Kaavoituksessakin siirrytään tietomallimuotoon. Kaavoja voi laatia nykyiseen tapaan vuoden 2028 loppuun saakka, mutta tietomallimuotoisten kaavojen laatiminen on mahdollista jo ensi vuoden alusta. Kunnan on toimitettava rakentamisen tietoja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-järjestelmään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tietoja vuoden 2028 loppuun mennessä.
* * *
Pitääköluottamushenkilöpäättäjän olla jatkossa digivelho? Alueidenkäyttölain mukaan tietomallimuotoiset kaavat esitetään valtakunnallisesti vakiomuotoisena kartalla. Kaavasta päätettäessä hyväksytään tietomallimuotoisen kaavan ihmisluettava tietosisältö. Ihmisluettavuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen voi ymmärtää ja tulkita kyseistä tietoa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Rakentamislupahakemukseen liitetään jatkossakin tietomallin tai koneluettavan tiedon ohella pääpiirustukset. Rakentamislupaa myönnettäessä kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy pääpiirustukset ja niitä vastaavan rakennuskohteen suunnitelmamallin tai koneluettavat tiedot rakentamisessa noudatettaviksi. Päättäjän näkökulmasta on tärkeää, että päätöksenteko kytkeytyy ihmisluettavaan aineistoon, sillä päättäjän on tiedettävä, mistä hän on päättämässä.
* * *
Mikäon uuden lainsäädännön taustalla? Tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön digitalisaatiota. Digitalisaation avulla voidaan tehostaa kunnan toimintaa ja asiakkaiden palveluita. Kuntien rakennettuun ympäristöön liittyvissä menettelyissä kertyvää tietoa halutaan saada helpommin toisten viranomaisten saataville. Kun lainsäädännössä säädetään tiedon yhteentoimivasta muodosta, tavoitteena on, että tieto tuotetaan siten, että sen hyödyntäminen ja siirtäminen on nykyistä helpompaa.
Kunnan rakennusvalvonnassa saatetaan jo miettiä, voisiko tekoäly tulla avuksi alati monimutkaistuvien rakentamisen suunnitelmien läpikäynnissä. EU on laatimassa tekoälylainsäädäntöä, jossa määritellään, mihin kaikkeen tekoälyä saadaan tulevaisuudessa käyttää. Aivan kaikkea ei voida antaa tietokoneiden hoidettavaksi. Uusi rakentamislaki edellyttää, että rakennuksen on sovelluttava rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä oltava kaunis, arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen tai sopusuhtainen. Tämäntyyppisen arvioinnin ihmiset haluavat hoitaa jatkossakin itse. Täysin tarpeettomaksi ihmiset eivät siten vielä käy rakentamisen luvituksessakaan, vaikka monessa asiassa digitalisaatio voikin olla ihmisen apuna.
* * *
Tieto sekä sen kerääminen ja jakaminen on muutoinkin ajankohtainen teema. EU on viime vuosina säätänyt ja parhaillaankin valmistelemassa datalainsäädäntöä niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Tarkoituksena on luoda edellytykset ja pelisäännöt datataloudelle säätämällä muun muassa datan jakamisesta ja uudelleenkäytöstä.
Rakentamisessa ja kaavoituksessa digitalisaatio ja tietoa koskeva kansallinen lainsäädäntö on pitkällä. Myös esimerkiksi luontoa, liikennettä ja infraa koskevan tiedon merkitys tulee entisestään kasvamaan kunnissa, kun kunnat vastaavat osaltaan tulevaisuuden vaatimuksiin ja arvioivat toimintansa vaikutuksia. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten lainsäädäntöä näissä teemoissa kehitetään lähitulevaisuudessa niin EU:ssa kuin Suomessakin.
Minna Mättö, lakimies, Kuntaliitto
Lakiklinikka on julkaistu Kuntalehdessä 4/2023
Kuva: Kuntaliitto
