Lapin Kansa: Neljä Pelkosenniemen valtuutettua jättämässä valtuuston ja kahdella heistä ei ole varavaltuutettua
Pelkoseniemen 12-jäsenisen kunnanvaltuuston toimintakyky on vaakalaudalla. Lapin Kansan mukaan neljä Pelkosenniemen kunnanvaltuutettua on jättämässä valtuuston.
Perussuomalaisten Piia Taipola on jättänyt eronpyyntönsä jo huhtikuussa. Valtuusto ei kuitenkaan myöntänyt hänelle eroa, vaan palautti asian valmisteluun. Vihreiden Christian Sirviö kertoo myös jättäneensä eronpyynnön huhtikuussa, mutta asia ei ole vielä edennyt käsittelyyn.
Lapin Kansan mukaan myös Pelkoseniemen kylät -listaa edustava Jani Jaakkola on kertonut hakevansa eroa kaikista luottamustehtävistä. Jaakkola on toiminut valtuuston puheenjohtajana. Lisäksi keskustan ryhmän Markku Kallio sanoo harkitsevansa eroa ja perustelee sitä kunnan huonolla hallinnolla.
Erot ovat toteutuessaan Pelkosenniemen kunnallisen päätöksenteon kannalta ongelmallisia, sillä vihreillä ja Pelkosenniemen kylät -listalla ei ole lainkaan varavaltuutettuja ja keskustalla ja perussuomalaisillakin molemmilla vain yksi varavaltuutettu. Näin ollen valtuustoon jäisi vain kymmenen valtuutettua. Pelkosennimen kuntavaaleissa oli 2021 kaikkiaan vain 23 ehdokasta.
Täydennysvaaleihin?
Pelkosenniemen valtuusto voi toimia minimissään 9 valtuutetun voimin. Jos valtuuston jäsenmäärä jää alle 75 prosenttiin säädetystä kesken valtuustokauden, on valtuuston puheenjohtajan vaalilain mukaan ilmoitettava asiasta oikeusministeriölle, joka harkitsee, pidetäänkö täydennysvaalit.
Suomessa ei ole tiettävästi koskaan jouduttu turvautumaan täydennysvaaleihin. Lähellä se oli Multialla syksyllä 2016, kun neljä valtuutettua ilmoitti eroavansa valtuustosta. Vaalien uhka peruuntui, kun kaksi valtuutetuista perui eronpyyntönsä.
-Kun kuntavaalien ehdokasmäärät ovat pieniä, on yhä todennäköisempää, että joissakin kunnissa joudutaan jatkossa käymään täydennysvaaleja, arvioi Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki.
Pitäisi varmaan nostaa kokouspalkkioita. Se voisi toimia. Monissa kunnissa yritetään toimia 50-60 euron kokouspalkkioilla joissakin vieläkin pienimmillä.
Ei valtuustosta lähdetä kuin hollituvasta. Ero ei ole oma asia, vaan valtuusto päättää. Eroa ei ole pakko myöntää kuin paikkakunnalta muuton tai vakavan sairauden takia. Esimerkiksi tyytymättömyys hallintoon tai turhautuminen eivät ole edes laillisia perusteita eron myöntämiseen. Veikkaanpa, että sellaisin perustein myönnetty ero kaatuisi hallinto-oikeudessa lainvastaisena, jos joku vain valittaisi.