Metropolialueen ratkaisuun suositetaan kahta vaihtoehtoa
Metropolialueen selvityshenkilöt ehdottavat alueen hallinnon rakenteiden kehittämiseksi kahta toimeksiantonsa mukaista päävaihtoehtoa. Toinen on kuntaperusteinen ja toinen painottaa ylikunnallista metropolihallintoa.
Metropolialueen esiselvityksen loppuraportti julkistettiin tänään.
Kuntaperusteisessa vaihtoehdossa Helsingin seudulla käynnistettäisiin neljäntoista kunnan kesken kaksi kuntajakoselvitystä. Ensimmäinen kuntajakoselvitysalue muodostuisi Helsingistä, Espoosta, Vantaasta, Kirkkonummesta, Kauniaisista, Sipoosta ja Vihdistä. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula muodostaisivat toisen kuntajakoselvitysalueen.
Toisen päävaihtoehdon kuntarakennemuutokset koskisivat alueen 13 kuntaa. Helsinki ja Sipoo muodostaisivat yhden kuntajakoselvitysalueen, Vantaa, Kerava ja Tuusulan eteläosa toisen ja Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi kolmannen. Neljäs muodostuisi Hyvinkäästä, Järvenpäästä, Pornaisista, Mäntsälästä, Nurmijärvestä ja Tuusulan pohjoisosasta. Vihdin kunta ei kuuluisi metropolialueeseen eikä sen kuntajakoselvitysalueisiin.
Selvityshenkilöt suosittelevat toteutettavaksi toista päävaihtoehdoista eli vahvojen peruskuntien ja metropolihallinnon mallia, jossa metropolivaltuusto valittaisiin vaalilla.
– Vaihtoehto takaisi toiminnallisesti eheät peruskunnat sekä edellytykset kuntalaisten palvelujen kehittämiselle ja palvelutuotannon paremmalle tuottavuudelle. Useamman kunnan päätöksenteon yhteensovittaminen ja yhteisten asioiden hoito, samoin kuin koko seudun etu ja kilpailukyky, varmistettaisiin metropolihallinnon kautta, ministeriöiden tiedotteessa sanotaan.
