Norjalaisen jättihankkeen lykkääntyminen ei vaikuta kunnan työhön – Inkoo kaavoittaa ja odottaa uutisia terästehtaan rahoituskierrokselta
Inkoossa varaudutaan jättihankkeeseen. Kuva Suomen Ilmakuva
Inkooseen suunnitteilla oleva terästehdashanke on lykkääntymässä. Norjalainen Blastr Green Steel on ilmoittanut, että alkuperäinen aikataulu oli liian tiukka. Alun perin yhtiö suunnitteli aloittavansa vihreän teräksen tuotannon vuoden 2026 loppuun mennessä, sittemmin aikataulua on venytetty vuodella.
Inkoon kaavoituspäällikkö Eric Roselius sanoo, ettei aikataulun tarkentuminen vaikuta kunnan työhön. Tehdasta suunnitellaan Inkoon Joddbölen alueelle, noin 4,5 km päähän Inkoon keskustasta.
– Meidän tarkoituksemme on saada alueen kaava hyväksyttämiskäsittelyyn ennen ensi kesää. Kaavaprosessi alkoi helmikuussa, Roselius kertoo.
Vaikka kaavasta valitettaisiin korkeimpaan oikeusasteeseen asti, sen ja kaiken muunkin kunnan puolelta tulevan luparuljanssin pitäisi olla kunnossa viimeistään kesällä 2025, kun Blastr Green Steel tekee lopullisen investointipäätöksensä. Yhtiö on jo aloittanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, ja siitä järjestettiin kunnassa avoin tilaisuus.
Kaavasuunnittelun aikana uuden tehtaan sijaintipaikka on tarkentumassa. Roselius sanoo, että kaava-alue saattaa levitä jopa 400 hehtaarin alueelle. Suurimmat alueen maanomistajat ovat Fortum, Huoltovarmuuskeskus, Inkoo Shipping ja louhintatöitä tekevä Rudus.
Roselius kertoo, että tehtaan lopullista tarkkaa sijaintipaikkaa määritetään yhdessä suurimpien maanomistajien kanssa.
Koko Suomen suurimpia investointeja
Terästehtaan yhteyteen suunnitellaan integroitua vihreän vedyn tuotantolaitosta. Tavoitteena on, että tehdas alkaisi tuottaa vuodessa 2,7 miljoonaa tonnia terästä rakennusteollisuudelle, koneenrakennus- ja energiateollisuudelle sekä autoteollisuudelle.
Investoinnin arvo on neljä miljardia, mikä on yksi koko Suomen suurimmista teollisuusinvestoinneista. Roselius sanookin, että Inkoon lisäksi hanke olisi merkittävä koko Suomelle.
Norjalaisten ensimmäinen ulkopuolinen rahoituskierros on parhaillaan meneillään.
– Tehdas työllistäisi 1 200 ihmistä, minkä lisäksi oheistyöpaikkoja olisi tulossa kaksin- tai kolminkertainen määrä.
Roselius kertoo, että reilun 5 000 asukkaan Inkoossa on keskusteltu ahkerasti, miten näin isoon hankkeeseen pitäisi varautua. Kunnalla ei ole ylimääräisiä euroja suuriin projekteihin, ja koska lopullista investointipäätöstä tehtaasta ei vielä ole, myöskään isoja riskejä ei voida ottaa.
Tuhansien ihmisten nopea muutto olisi Inkoossa joka tapauksessa iso mullistus, mutta toisaalta kuntaan halutaan lisää asukkaita. Ja syntyvyys nousuun, kuten niin monessa muussakin kunnassa.
– Teemme tietysti jo nyt niin paljon kuin omalla työllämme pystymme saamaan aikaan. Samalla odotamme hankeyhtiön ensimmäisen rahoituskierroksen tuloksia kuluvan syksy aikana.
Blastr Green Steel on ilmoittanut, että yhdysvaltalainen elintarvikealan suuryritys Cargill on jo sitoutunut yhdeksi sijoittajaksi.
Roselius mainitsee, että kunta pyrkii varautumaan muutoksiin ja tunnistamaan erilaiset tarpeet. Inkoossa onkin pohdittu, tarvitaanko esimerkiksi kokonaan uusia asuinalueita tai jo lähitulevaisuudessa yläkoulua – nykyään sitä ei kunnassa ole.
– Hyvä puoli asiassa on, että pääkaupunkiseutu sekä esimerkiksi Lohja ja Raasepori ovat lähellä. Todennäköisesti kaikki uudet työntekijät eivät olisi heti asettumassa Inkooseen, mutta haluamme, että eläminen täällä on mahdollista.
Onko ympäristöä ajateltu tarpeeksi? Yhtiön omassa selvityksessä kerrotaan happosateiden tulon Inkooseen. Eikö tämä huolestuta ketään? Tulot menevät Norjaan ja ympäristön pilaantuminen Inkooseen. Millä tavalla tämä on hyvä asia Inkoolle? Huolestuttavaa!
On absurdia kuvitella, että tehdas vetäisi alueelle lisää asukkaita, päinvastoin – muuttoliike poispäin tulee olemaan raju. Ei kukaan halua elää saati kasvattaa lapsiaan saasteiden keskellä: Yvan mukaan tehtaan päästöt ilmaan ovat määrältään hurjat, ja prosessivedet rehevöittäisivät meren. Järvet kärsisivät. Ei voi myöskään ohittaa teollisuusalueen kaikkien hankkeiden yhteisvaikutusta luontoon. Luettelo on pitkä.
Nyt vedätetään paitsi kuntalaisia myös koko Suomea. Me maksamme luonnon ja asumisviihtyvyyden hinnan; rahat tosiaan menevät ulkomaille.
Inkoo on ihana pieni kunta, jossa melkeinpä yhden raitin varrella on kaikki tarvittava. Metsät ja meri on päivittäisen hyvinvointini perusta. Näiden syiden takia asetuin Inkooseen. Terästehdas vaikuttaa vahvasti jättävän jalkoihinsa nuo edellä mainitsemani asiat. Olen jo alkanut katsomaan muualta asuntoa ja se on sääli, viihdyin hyvin ja kylästä on löytynyt monta mukavaa ystävää.
Vihreä vety ja Suomeen investoiminen ovat ehdottomasti tärkeitä asioita. Samaan aikaan olen huolissani idyllisen Inkoon tulevasta muutoksesta. Vierailen säännöllisesti kunnassa, ja se on saanut tärkeän paikan sydämestäni. Olen jopa haaveillut sinne muuttamisesta tulevaisuudessa – nyt olen kuitenkin epävarma siitä. Miten huolehdimme että monimuotoisessa Suomessamme on jatkossakin kodintuntuisia kuntia, joissa on tilaa rauhaa kaipaaville? Myös ympäristövaikutukset huolestuttavat – miten huolehdimme niistä, erityisesti näinä aikoina? Entä kuullaanko kuntalaisia, etenkin sinne juurtuneita kuntalaisia?