Ammatillisen koulutuksen reformi hyväksyttiin
Uudistus lisää kunnan vastuust koulutuksen järjestämisestä. (Kuva: Ville Miettinen)
Eduskunta on hyväksynyt uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön. Nyt hyväksytty ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen.
– Reformi on työnäyte siitä, että suuretkin uudistukset ovat koulutuskentällä mahdollisia. Koulutuksen rakenteet ovat Suomessa uudistuneet hitaasti, vaikka työelämä on mullistunut ympärillämme opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok., sanoo.
– Ammatillisen koulutuksen reformi vie ammattiosaamisen uudelle vuosikymmenelle ja näyttää suuntaa koko koulutusjärjestelmän uudistamiselle,.
Suurin muutos uudistetussa ammatillisessa koulutuksessa on ajattelutavan kääntyminen järjestelmäkeskeisyydestä osaamisperusteisuuteen. Jatkossa ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa yksilöllistä ammatillista osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden mukaan.
Kuntien vastuu järjestämisessä kasvaa
Uuden lain myötä ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat järjestämislupansa puitteissa vapaammin kohdentaa koulutusta kuntien ja alueen väestön sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavasti.
Kunnat toimivat jatkossakin pääasiallisina ammatillisen koulutuksen rahoittajina ja järjestäjinä. Kunnat järjestävät ammatillista koulutusta omana toimintana tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa kuntayhtymissä tai kunnallisissa osakeyhtiöissä.
Lisääntyneiden vapausasteiden myötä kuntien omistajaohjaus tulee korostumaan. Kunnat voivat jatkossa ammatillisen koulutuksen strategisella omistajaohjauksella parantaa alueensa elinvoimaa merkittävästi. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee osaltaan vastata koko perusopetuksen päättävän ikäluokan kouluttamisesta toisella asteella. Lisäksi aikuisväestölle suunnatun ammatillisen koulutuksen tulee joustavasti ja nopeasti reagoida alueen työelämän tarpeisiin.
Reformin yhteydessä ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat hakea myös työvoimakoulutuksen koulutustehtävää. Jatkossa ammatillinen koulutus voi siis olla myös kiinteämpi osa kuntien työllisyyden hoitoa.
Rahoitus vähenee, tehtävät lisääntyvät
Rerformi lisää ja laajentaaammatillisen koulutuksen järjestäjien lakisääteisiä tehtäviä. Kuntaliiton arvion mukaan uudet ja laajenevat tehtävät lisäävät ammatillisen koulutuksen järjestäjien kustannuksia 84 miljoonalla eurolla vaikka ammatillisesta koulutuksesta on viimeisten vuosien aikana leikattu satoja miljoonia euroja.
Kuntaliiton mukaan on vielä epäselvää, pystyvätkö ammatillisen koulutuksen järjestäjät tosiasiallisesti hoitamaan toimintalainsäädännön edellyttämät uudet ja laajenevat velvoitteet vähentyneellä rahoituksella.
– Reformi on tehty haastavassa taloudellisessa ympäristössä, mutta se on saanut laajan tuen koulutuksen ammattilaisilta Grahn-Laasonen sanoo.
Tavoite ehkäistä syrjäytymistä
Koulutuksen uudella rahoitusmallilla halutaan kannustaa parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Mallissa 50 prosenttia rahoituksesta on perusrahoitusta, 35 prosenttia tutkintoihin perustuvaa suoritusrahoitusta ja 15 prosenttia vaikuttavuusrahoitusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan rahoitus kannustaa vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja tunnustamaan tehokkaasti aiemmin hankittua osaamista.
Koulutuksen järjestäjien vapaus koulutuksen järjestämiseen kasvaa uusien järjestämislupien myötä. Rahoituksen uudistamisella vastataan koulutustakuun toteutumisen lisäksi myös koulutuksen keskeyttämisten vähentämiseen.
– Ammatillisen koulutuksen reformi ehkäisee syrjäytymistä, kun yksilöllistäminen tekee opinnoista sujuvampia ja kouluttajilla on selkeä kannustin pitää huolta opiskelijoista. Työkaluja on nyt enemmän. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, Grahn-Laasonen sanoo.
