Hallitus päätti: Oppilaat palaavat kouluun 14.5. – "kaikki luovuus " käyttöön kunnissa
Opetusministeri Li Andersson painotti, että oikeudellisia perusteita lasten pitämiselle etäopetuksessa ei enää ollut. (Kuva Silja Aunola / Valtioneuvoston kanslia)
Hallitus on päättänyt purkaa koronapandemian aiheuttamat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet terveysviranomaisten arvion pohjalta. Epidemiologisen arvion perusteella valmiuslain varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevan soveltamisasetuksen jatkamiselle ei ole enää perusteita.
Takaisin lähiopetukseen siirrytään 14. toukokuuta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat laatineet ohjeet järjestelyihin, joita noudattaen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen voidaan palata.
– Tärkeintä on välttää tarpeettomia fyysisiä kontakteja ja järjestää opetustilat niin, että niissä on normaalia enemmän väljyyttä. Myös välitunnit ja kouluruokailu on järjestettävä oman luokan tai ryhmän kanssa. Isoja kokoontumisia, kuten kevätjuhlia, ei järjestetä. Myös henkilöstön tulee toimia saman lapsiryhmän kanssa ja hygieniaohjeita on noudatettava tarkasti. Yksityiskohtaisista järjestelyistä päättävät koulutuksen järjestäjät, opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa todetaan.
Opetusministeri Li Anderssonin, vas., mukaan perusteet rajoituksen lopettamiselle olivat niin selvät, että päätös syntyi hallitukslta lopulta melko helposti. Andersson muistutti Ylen A-studiossa, että päätös syntyi viranomaisten suosituksesta ja lainmukaisuuden pohjalta. Perusteita rajoittaa oikeutta opetukseen ei enää ollut, Andersson painotti.
– Rajoittaminen on erittäin voimakas toimenpide, johon tulee ryhtyä ainoastaan pakottavasta syystä. Välttämätöntä perustetta lähiopetuksen keskeyttämiselle ei enää 13.5. jälkeen ole, Andersson sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkoiltana.
Andersson muistutti, että lasten perusoikeuksia ei pidä rajoittaa enempää kuin on pakko.
-Koulu on erittäin tärkeä paikka niin oppimiselle kuin laajemmin lasten hyvinvoinnille.
Lähiopetukseen palaaminen vaatii erityisjärjestelyjä, kun lähikontaktia pyritään välttämään. Anderssonin mukaan koulua voidaan käydä esimerkiksi vuoroissa niin, että ”pienet ovat koulussa aamupäivällä ja isot iltapäivällä”.
Kunta ei voi itse päättää peruskoulujen sulkemisesta, vaikka tartuntoja ilmenisi.
-Mikäli tartuntoja ilmenee, koulujen sulkemisesta päättä tartuntatautilain nojalla tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin. Aluehallintovirasto voi tehdä vastaavia päätöksiä alueellaan, kun ne ovat tarpeen useamman koulun alueella, Andersson sanoi tiedotustilaisuudessa.
-Kunta ei voi myöskään omana päätöksenään päättää järjestää opetusta ainoastaan etäopetuksena.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää ratkaisua lapsen oikeuksien näkökulmasta ryhdikkäänä ja myönteisenä.
– Koulujen etäopetusjärjestely on loukannut usempaakin lapsen perus- ja ihmisoikeutta. Meidän täyttyy mennä lapsen etu edellä, kun tehdään näitä päätösiä ja punnitaan terveysriskiä niihin hyötyihin joita koulusta on ja niihin haittoihin, että lapsi ei ole koulussa, Pekkarinen sanoi A-studion haastattelussa.
https://twitter.com/PekkarinenElina/status/1255590995451879424
Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelevat yhdessä ohjauskirjeen aluehallintovirastoille. Epidemian leviämistä yhteiskunnassa rajoitetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta tartuntatautilain nojalla.
Riskiryhmien osallistumisen lähiopetukseen arvioi lääkäri. Työntekijöiden osalta arviointi tehdään yhdessä työterveyden ja työnantajan kanssa.
Kunnissa päätös merkitsee, että aikaa järjestelyihin lähiopetukseen palaamiseksi on vajaat pari viikkoa.
-Nyt kannattaa käyttää voimavarat ja kaikki luovuus päätöksenmukaisten järjestelyjen valmisteluun ja mahdollisimman hyvään toteutukseen käytännössä, twiittasi Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi.
-Minusta jokaisen tulee nyt lähteä toteuttamaan päätöstä fiksulla asenteella syyllistämättä ja arvostelematta ketään, twiittasi Tyrnävän kunnanjohtaja Vesa Anttila.
Varmasti, mutta luovuuttahan meillä löytyy. Ykkösasia lienee asenne ja halu keksiä keinot.
— Vesa Anttila (@VesaAnttila1) April 29, 2020
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä puolestaan pohti, miten koulunkäynnin porrastus onnistuu harvaan asutuilla alueilla, joilla kuljetaan yhteisellä kyydillä kouluun.
-Meillä Kuhmossa on yksi iso koulu keskustassa ja kaksi kyläkoulua. Vain ja ainoastaan yksi ruokasali kaikille oppilaille eskarista ysiluokkaan.
Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö muistutti, että kysymys koskee myös kehyskuntia.
-Ruokailut uskon pystyvämme järkeilemään. Kuljetukset eivät kyllä onnistu – siis turvallisesti ilman lähikontakteja, Rämö twiittasi.
Olemme varautuneet viime perjantaista lähtien ja tehneet suunnitelmia. Haluan antaa Vapun vapaaksi myös sivistystoimen johdolle. Tulossa on pitkä toukokuu ja aloitamme maanantaina aamulla tarkemman suunnittelun.
— Tytti Määttä (@tyttimaatta) April 29, 2020
Varhaiskasvatuksen opettajien liitto muistutti, että varhaiskasvatukseen tarvitaan selkeitä ohjeita, kun lapset palaavat päiväkoteihin.
– Tiedämme jo nyt, että #varhaiskasvatus ksen opettajat ovat kokeneet ahdistusta, koska selkeää ohjeistusta ei ole ollut, liitto twiittasi.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ toivoo sekin selviä ohjeita turvallisuuden takaamiseksi. OAJ kritisoi asiasta päättämisen tapaa, koska sen mukaan opetuksen asiantuntijoita ei kuultu päätöksessä.
-Esimerkiksi lapsen etu ei ole tässä poikkeustilanteessa yksiselitteinen eikä se, voidaanko taata kaikin puolin turvallinen kouluarki lapsille ja henkilöstölle. Jos jotain positiivista pitää asiasta kaivaa, niin nyt ainakin päätös on tehty, ja sen mukaan pitää elää. Myös jatkuva epävarmuus asiasta on valtavasti kuormittanut koulun henkilöstöä, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka sanoo järjestön tiedotteessa.
Opettajien keskuuudessa ratkaisu on herättänyt ristiriitaisia reaktioita paitsi sairastumisriskin pelon vuoksi myös siitä näkökulmasta, mitä hyötyä kouluun on palata tässä tilanteessa, kun lukuvuotta on jäljellä enää muutama viikko. Tutkija ja Opetushallituksen hankekoordinaattori Jaakko Vuorio muistutti twiitissään, että jokainen päivä koulussa on lapselle tärkeä.
Opettajana ihmettelen opetus- ja kasvatusalan argumenttia ”Mitä hyötyä on kahdesta viikosta koulussa”. Mielestäni jokainen päivä koulussa on tärkeä ja täynnä merkityksiä, kasvua ja kohtaamisia, yksin ja yhdessä. Lasten kehitykselle ja kasvulle tärkeitä päiviä kaikki #yleastudio
— Jaakko Vuorio (@jaakkovuorio) April 29, 2020
Juttua muokattu 30.4. klo 8.45: Lisätty Jaakko Vuorion näkemys.
Jos maan hallitus haluaa uhrata lasten terveyden ns. asiantuntjoiden lausintoihin nojautuen, eikö hallitus voisi luopua kaikista rajoituksista: kaikille kansalaisille vapaa kulkeminen koko maassa, ravintolat auki jne. Toisin sanoen paluu normaaliin. Ketä hallitus enää sen jälkeen suojelee? Itseään? Pettääkö hallitukselta hermo paineen alla? Suojelkaa ainakin lapset.
Nythän muita kansalaisia on suojeltu lasten oikeuksien kustannuksella – lapset ovat olleet selkeästi menettäjiä ja maksajia tässä suljetussa yhteiskunnassa. Hehän sairastuvat vähemmän todennäköisesti covid19-tautiin, ja jos sairastuvat, vähemman vakavasti.
Sen sijaan on ihan selvää, että osalle lapsista koulujen sulkeminen on ollut todella kova toimenpide: juuri niille lapsille, jotka eniten tarvitsevat kodin ulkopuolisia aikuisia, joiden kotona riidellään, joilla ei ole sisaruksia kavereiksi, joiden kotona ei laiteta ruokaa vaan ryypätään tai ollaan masentuneita. Koulu ja varhaiskasvatus ovat näiden lasten pelastus – saa lämmintä ruokaa, ja joku aikuinen huolehtii, että edes jossain määrin opetustavoitteet lapsen kohdalla täyttyvät. Toivon, että opettajat nyt jaksaisivat ajatella sitä muutakin tärkeää rooliaan kuin vain tiedon kaatamista lasten päihin. Pitäisikö lasten kärsiä lisää, jotta opet säästyisivät tartunnoilta? Kyllä nyt menevät roolit opemaailmassa sekaisin samaan tyyliin kuin psykiatreilla, jotka sanovat, ettei lasta saa ottaa huostaan sairaalta vanhemmalta, koska vanhempi tarvitsee lastaan välttyäkseen psyykkiseltä romahdukselta. Jos aikuinen ei pysty kantamaan lapsista aikuisen vastuuta, ei sellaista hänelle tulisi antaakaan. Lasten tehtävä ei ole suojella aikuisia vaan päin vastoin. Se, moniko lapsi vakavasti sairastuu, kun koulut nyt avataan, on tuntematonta.
Sen sijaan on laskennallisesti selvää, että osa karanteeniajan koululaisista kärsii pitkään tai lopun ikänsä niistä ongelmista ja vaurioista, joita sulkeminen oman perheen kanssa samojen seinien sisään sekä ilman muita aikuiskontakteja ja opetusta heille on jo aiheuttanut. Kaikki perheet eivät ole lasten paratiiseja – yhteiskuntaluokasta riippumatta osa voi perheissään todella pahoin. Poliisit ovat jo viestittäneet pitkään lisääntyneestä perheväkivallasta. Se kuormittaa psyykkisesti lapsia vakavasti silloinkin, kun ei kohdistu heihin itseensä. Nämä lapset kärsisivät huomattavasti vähemmän covid19-taudista kuin sen estämiseksi toteutetusta eristyksestä.