Kokkolan kaupunginjohtaja olisi korottanut kulttuuriavustuksia, mutta kaupunginhallitus esittää leikkausta – "Meillä on porukkaa, joka huutaa kurkku suorana"
Marjukka Puutio katsoo kulttuurin säästöjen vaikeuttavan ratkaisevasti kamariorkesterin toimintaa. Kuva: Päivi Karjalainen
Kokkolassa on käynnistynyt kummallinen kulttuurikohu. Kulttuurilaitosten mielestä kaupunki tekee rajuja leikkauksia kulttuurin alaan, kaupungilla asia nähdään toisin.
– Meillä on taloudessa yhdentoista miljoonan miinus, jota yritetään kattaa. Samaan aikaan on porukkaa, joka huutaa kurkku suorana leikkauksista väärillä luvuilla, kritisoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Innanen, kesk.
– Kulttuuritoimesta meille on ilmoitettu, että meihin kohdistuu 84 000 euron säästötoimi ja se on raju muutoinkin miinusmerkkisen talousarviomme päälle. Ensi kevään kapellimestarit ja solistit on jo sovittu, en ymmärrä mistä tällainen summa otetaan. Se on suurempi kuin koko orkesterin kuukauden palkkapotti, kuvailee Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin intendentti Marjukka Puutio.
Peruutetaanpa hiukan taaksepäin. Edellisessä kaupunginhallituksen kokouksessa kaupunginjohtaja Stina Mattila ehdotti taide- ja kulttuurilaitoksille kahden prosentin indeksikorotusta. Kokouksessa hallituksen jäsen Minna Koskela (ps.) teki vastaehdotuksen: ei korotuksia kulttuuriin, sen sijaan perusopetuksen reilun 200 000 euron säästöistä pitää luopua. Äänestyksessä rivit jakaantuivat tasan ja puheenjohtaja Sari Innasen ääni ratkaisi – kulttuuriväen tappioksi.
-Minusta on ensinnäkin erikoista, että perusopetus ja kulttuurilaitokset asetetaan vastakkain. Toisekseen, kaupungin tuki orkesterille on jo pienempi kuin kymmenen vuotta sitten, joten olemme jo sopeuttaneet toimintaamme, muistuttaa Marjukka Puutio.
Kolmen taidelaitoksen soppa
Kokkolassa on kolme kulttuuri- tai taidelaitosta, jotka nauttivat säännöllistä kunnan ja valtion tukea. Ne ovat konservatorio, kaupunginteatteri ja kamariorkesteri.
– Taide- ja kulttuurilaitosten kaupungin toiminta-avustus ja vuokratuki olivat viime vuonna 2 862 000 euroa. Ensi vuodelle vastaava talousarvioluku on 2 843 000 euroa eli vähennys on 19 000 euroa. Voiko kuuden tuhannen euron vähennys per taidelaitos romahduttaa toiminnan? kysyy Sari Innanen.
Kamariorkesteri katsoo lukuja eri tavalla.
– Me tiedämme mikä meidän budjettimme on ollut tänä vuonna ja että ensi vuonna se on 84 000 vähemmän, vastaa Puutio.
Kulttuuritoimen valmistelema laskelma näyttää, että orkesterin 84 000 leikkauksen lisäksi teatteri menettäisi 73 000 ja konservatorio 45 000 euroa. Kaikkinensa puhutaan reilun 200 000 euron säästöstä, eli vajaan 7 prosentin leikkauksesta.
Kaupunginhallituksen Innanen muistuttaa, että kulttuuritoimen rahat jyvitetään lautakunnassa, useimmiten johtavan virkamiehen esityksestä. Kaupunginhallitus ei talousarvioesityksessään jaa rahoja taidelaitosten kesken.
– Kulttuuritoimenjohtaja joutuu miettimään, miten rahat kohdistetaan. Jos potti tuntuu epäoikeudenmukaiselta jotakin laitosta kohtaan, sitä tietenkin käsitellään lautakunnassa, vinkkaa Innanen.
Fakta on, että joltakin taholta leikataan, jos talousarvioluku pysyy suurin piirtein ennallaan. Kohonneet kustannukset – suurimpana palkat – vaatisivat korotuksen talousarvioon, jotta käytettävissä oleva raha säilyisi. Tästä muistuttaa myös Kokkolan valtuuston puheenjohtaja Tiina Isotalus, sd., jonka laskutikku näyttää 206 000 euron leikkausta.
– Kulttuurilaitosten avustuksista leikattava määrä on kaupunginhallituksen esityksessä yli 200 000 euroa, ei 19 000 euroa, vahvistaa Isotalus.
Tiukkeneva budjetti
Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on taiteellisesti kunnianhimoinen ja palkittu orkesteri, joka on kasvattanut itselleen vahvan jalansijan Suomessa. Taloudellisesti se on ollut haastavaa.
-Kun valtionavustukset laskivat vuonna 2016, moni kunta kompensoi menetystä korottamalla omaa avustustaan. Meillä näin ei tehty, muistuttaa Puutio.
Kamariorkesterin kokonaisbudjetti ensi vuodelle on noin kaksi miljoonaa euroa. Kolme neljäsosaa tuloista tulee kunnan ja valtion tukena, kaupungin osuus on noin 49 prosenttia.
– Monissa kunnissa kaupungin osuus vaihtelee 50-60 prosentin välillä, tietää Puutio.
Edellinen kulttuurikohu koettiin vuonna 2017, jolloin kaupunki esitti 10 prosentin leikkausta toimintaan. Lopulta luku typistyi 1,8 prosenttiin, mutta haava jäi – nyt se aukesi.
– Jos säästö on meille tätä luokkaa, enemmän kuin koko vuoden lipputulot, se vaikeuttaa toimintaa tosi suuresti, päättää Puutio.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajalta löytyy ymmärrystä asiaan.
– En usko että päättäjät haluavat romahduttaa minkään taidelaitoksen toimintaa – en minäkään, sanoo Innanen.
Kokkolassa valtuusto kokoontuu pohtimaan talousarviota maanantaina 13. marraskuuta.
TEKSTI: OUTI AIROLA
Oleellista kai on, miten paljon määrärahoja on ollut käytössä ja miten paljon niitä tulee jatkossa olemaan käytössä. Spekulatiiviset ”indeksi-” ym.korotukset eivät määritä ”leikkaustasoa”.
Valtuusto päättää, mihin on varaa, ja viranhaltijat tyytyvät tähän, vaikka hammastakin purren.