Koululakkotunnit lasketaan mukaan arvioitaessa lastensuojeluilmoituksen tarvetta Lopen kunnassa – Hälytyskellot soivat 120 poissaolotunnin kohdalla
Lopen kunnassa osa oppilaista jäi kotiin koululakon nimissä viime viikon maanantaina. Seuraavana päivänä osa lakossa olleista oppilaista palasi jo kouluun ja keskiviikkona tilanne oli verrattain normaali, kunta tiedotti. Hyvinvointiasioihin liittyvät hälytyskellot soivat oppilaan kohdalla, jos poissaoloja kertyy huomattava määrä. (Kuva: Pixabay)
Lopen yhtenäiskoululla Kanta-Hämeessä alkoi koululakko viime viikon maanantaina. Lopen kunnan sivistysjohtaja Anne Haakana kertoo, että koulusta oli poissa enimmillään 80 yläkouluikäistä oppilasta.
Haakana kertoo koululakon aikana kertyneisiin poissaolotunteihin reagoitavan jo ennen lakkoa käytössä olleen mallin mukaisesti. Haakana kertoo mallista, sitouttavasta kouluyhteisötyöstä, joka on tuttu monessa muussakin kunnassa.
– Kun on 120 tuntia kertynyt luvattomia poissaoloja, sairauspoissaoloja tai muita huolta herättäviä poissaoloja, niin arvioimme myös, että onko tarvetta lastensuojeluilmoituksen tekemiseen.
– Mutta jo sitä ennenkin totta kai on jo pysähdytty katsomaan poissaolojen kehitystä ja arvioitu, mitä se tarkoittaa oppilaan kohdalla.
Eli kunnassa ei odoteta 120 poissaolotunnin kertymistä, vaan oppilaan tilannetta arvioidaan jo aiemmin myös poissaolotuntien suhteen.
– Meillä on jo pitempään ollut erilaisia malleja käytössä siihen, miten reagoimme erilaisiin poissaoloihin.
– Tärkeä tapa huolta herättävissä tilanteissa on pohtia asiaa yhdessä koulun ja kodin välillä, Haakana painottaa.
Noin 7 700 asukkaan Loppi sijaitsee Kanta-Hämeessä Riihimäen länsipuolella.
Suuntaviivoja lastensuojeluilmoituksiin
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n juristi Ira Hietanen-Tanskanen huomauttaa, että lasten poissaoloja kouluista seurataan kunnissa eri puolilla Suomea.
– Ja kunnat ovat luoneet poissaoloihin puuttumisen malleja. Malleissa saatetaan ohjeistaa konsultoimaan lastensuojelua tai tekemään lastensuojeluilmoitus, mikäli tietty poissaolojen tuntimäärä ylittyy.
Onko lastensuojeluilmoitusten määrä kasvanut oppilaiden poissaoloja koskevien uusien mallien kautta?
Siihen OAJ:n juristi ei osaa ottaa kantaa, koska lastensuojeluilmoituksia tekevistä tahoista tai ilmoitusten syistä ei ole tällaista arviointia varten tietoja saatavilla.
– Rehtori tai opettaja tekee lastensuojeluilmoituksen, kun lapsesta herää huoli, Hietanen-Tanskanen painottaa.
– Koulupoissaolot tai kiinnittymättömyys kouluun ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle ja erilaiselle ryhmäytymiselle ja täten myös rikollisuudelle. Paljon koulusta poissa olleissa korostuu oppijat, joilla on oppimisen pulmia. Siksi on tärkeää saada oppimisen tuki kuntoon.
Laki on säilynyt samana
Lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Viime vuonna ilmoituksen kohteena olevien lasten määrä kasvoi viisi prosenttia edellisestä vuodesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) mukaan vuonna 2022 lastensuojeluilmoitus tehtiin 9,1 prosentista lapsia. Esimerkiksi 13–15-vuotiaiden ikäryhmästä 14 prosentista tehtiin viime vuoden aikana lastensuojeluilmoitus.
Rehtorien ja opettajien tekemien lastensuojeluilmoitusten määrien kehitystä ei ole siis seurattu tai mitattu.
– Mikään ei ole muuttunut velvollisuudessa tehdä lastensuojelulain mukainen ilmoitus.
– Lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnys on säädetty matalaksi, juristi toteaa.
Jos lapsen kohdalla herää ajatus esimerkiksi hoidon ja huolenpidon tarpeesta tai kehitystä vaarantavista olosuhteista, opettaja ja rehtori ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen.
– Lastensuojeluilmoituksen tekijällä ei tarvitse olla siis täyttä varmuutta siitä, että lapsi on lastensuojelulain mukaisten tukitoimenpiteiden tarpeessa.
Ilmoituksen tekijällä ei tarvitse olla varmuutta edes siitä, että lapsen lastensuojelulain mukaisten palvelujen tarvetta olisi arvioitava.
– Ohjeistamme jäseniämme, että lastensuojeluilmoituksen tekemisestä keskustellaan huoltajan tai lapsen kanssa ja perustellaan ilmoituksen tekemistä.
– Koululla, opettajilla ja vanhemmilla on sama päämäärä. Yhteistyö edellyttää kaikkien osapuolten aktiivista osallistumista ja aikaa luottamuksen rakentamiseen.
Huolta väkivallan lisääntymisestä
Väkivallalla uhkailu tai väkivallan esiintyminen voi olla yksi peruste lastensuojeluilmoituksen tekemiseen koulussa, Hietanen-Tanskanen sanoo.
Väkivallan lisääntymisestä on oltu huolissaan myös OAJ:ssa ja väkivaltaan puuttumisen malleja kehitetään edelleen, juristi kertoo.
Yksi tapa vahvistaa lastensuojelun vaikuttavuutta olisi selkeyttää koulun tai oppilaitoksen ja lastensuojelun välistä yhteistyötä, Hietanen-Tanskanen arvioi.
– Koulun ja lastensuojelun välinen yhteistyö edellyttää riittäviä resursseja kummallekin. Toimiva yhteistyö edellyttää myös sitä, että osapuolet tuntevat toistensa vastuut ja velvollisuudet ja yhteistyöstä lapsen asioissa vallitsee yhteisymmärrys. Lastensuojelun resurssit on oltava riittävät, jotta tukea ja apua tarvitseva lapsi saa avun oikea-aikaisesti.
Hietanen-Tanskanen pitäisi tärkeänä kehitysaskeleena, että lastensuojelulakiin lisättäisiin velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti päiväkotiin, kouluun tai oppilaitokseen, kuka tai mikä taho missäkin asiassa tekee yhteistyötä koulun tai oppilaitoksen kanssa.
Kuntien ja hyvinvointialueiden olisi hyvä laatia yhdessä toimintamallit yleisimpiin tilanteisiin. Sosiaalipalveluiden ja koulujen yhteistyölle on annettava aikaa ja resursseja, hän jatkaa.
– Harjoitellaan ja huolehditaan riittävästä koulutuksesta. Sujuva yhteistyö ei saa olla kiinni yksittäisten ihmisten motivaatiosta. Tiedonkulun esteitä on purettava.
Moniammatilliselle yhteistyöllä on varattava aikaa ja luotava toimivia malleja.
– Tällä hetkellä oppijan ympärillä on monesti aikuisia, joilla kaikilla on jokin tieto oppijasta, mutta tieto ei kulje heidän välillään.
– Koulun ja muun muassa nuorisotoimen, sosiaalitoimen, lastensuojelun, ja poliisin välisestä tiedonkulusta ja työnjaosta tulisi kirjata myös lainsäädäntöön selkeästi.
On tärkeää, että kaikki tietävät kenellä on oikeus saada tietoa sekä koordinaatiovastuu ja vastuu seurannasta, jos kiusaamista tapahtuu muulloinkin kuin kouluaikana, Hietanen-Tanskanen lisää.
– Esimerkiksi viranomaisyhteistyö pitäisi mahdollistaa sellaisen nuorten kohdalla, jonka pelätään lipsuvan katujengiin. Poliisin pitäisi saada kertoa tällaisessa tilanteessa huolesta nuoren koulun rehtorille, jotta myös koulu on tietoinen riskistä ja voi auttaa ottamaan koppia nuoresta koulun käytettävissä olevin keinoin.
Tarkempaa tietoa odotettavissa
THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka kertoo, että varhaiskasvatuksessa ei tehdä lastensuojeluilmoituksia yhtä usein kuin kouluissa. Jonkin verran ilmoituksia tekevistä tahoista on kerätty tietoa erillisselvityksistä, mutta tarkkaa seurantaa ei ole ollut tähän mennessä.
Tilanne tosin on muuttumassa ja tulevina vuosina saadaan tarkempaa tietoa esimerkiksi siitä, miten ilmoitusten tekeminen jakautuu esimerkiksi kansalaisten ja ammattilaisten tekemiin.
Lastensuojeluilmoitusmäärien kasvuun voi olla osittain syynä se, että ilmoitusvelvollisuudet ovat entistä selkeämmin tiedossa ihmisillä, Yliruka pohtii.
Muitakin mahdollisia syitä tietysti on.
– Jos koulun oppilashuollossa ei kasvavan työkuorman takia ehditä kaikkea hoitaa, kuten on tarve, niin se voi sitten myös näkyä lastensuojeluilmoitusten määrän kasvuna.
– Oppilashuoltoryhmät ovat hyviä monialaisen työn areenoita, joita tulisi kehittää vielä joustavampaa yhteistyön suuntaan sosiaalihuollon kanssa.
Lue myös:
