Opiskelijoille kustannettavien oppimateriaalien ja -välineiden kustannukset olivat 274 euroa lukiolaista kohti. (Kuva: Pixabay)

Kuntien perusopetuksen käyttökustannukset olivat vuonna 2022 oppilasta kohden yhteensä 10 504 euroa ja kasvoivat 3,8 prosentin verran vuodesta 2021.

Opetukseen ja siihen välittömästi liittyvän toiminnan, kuten palkkojen, opetusmateriaalien ja palveluostojen oppilaskohtainen kustannus oli noin 55 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Lisäksi FCG Finnish Consulting Group tiedottaa, että perusopetuksen kustannusten kasvu näkyi kaikenkokoisissa kunnissa. 21 suurimman kaupungin muutos oli keskimäärin 3,1 prosenttia.

Vertailun euromääräiset kokonaiskustannukset olivat vuonna 2022 noin 5,6 miljardia, joista noin puolet kului 21 suurimmassa kaupungissa.

Perusopetuksen oppilasmäärä oli ennallaan tai kasvoi 38 prosentilla kunnista.​ Noin 46 prosentilla kunnista kustannukset nousivat vähentyneestä oppilasmäärästä huolimatta.​ 17 prosentilla kunnista sekä kustannukset että oppilasmäärät laskivat.​

Sama suunta lukiokoulutuksessa

Kuntien järjestämän lukiokoulutuksen käyttökustannukset olivat opiskelijaa kohden yhteensä 9 000 euroa ja kasvoivat 6,1 prosenttia vuoden takaisesta.​

Kustannukset kasvoivat kaikissa kuntakokoluokissa.

Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa kustannusten lisääntyminen oli suurempaa, 8,9 prosenttia.​ Kuntien lukiokoulutuksen euromääräiset kokonaiskustannukset olivat noin 783 miljoonaa, joista noin puolet sijoittui yli 50 000 asukkaan kaupunkeihin.​

Lukiokoulutuksessa noin 42 prosentilla kunnista kustannukset nousivat, vaikka opiskelijamäärä samanaikaisesti väheni, FCG tiedottaa.​

Kuitenkin 21 prosentilla kunnista sekä opiskelijamäärät että kustannukset laskivat.​

Väestömäärän vähentyessä on tehtävä valintoja

Uuden oppivelvollisuuslain myötä uutena luokkana tilastoitiin oppimateriaalien ja välineiden kustannustiedot viime vuodelta.

Opiskelijoille kustannettavien oppimateriaalien ja -välineiden kustannukset olivat 274 euroa lukiolaista kohti. Niiden osuus kokonaiskustannuksista oli 3,1 prosenttia.​

– Sote-uudistuksen jälkeisessä kuntakentässä sivistyspalveluiden rooli korostuu. Tulevina vuosina monet kunnat joutuvat tekemään valintoja sen suhteen, miten vastataan väestömäärän laskuun, FCG:n johtamisen ja talouden liiketoiminnan johtaja Kimmo Haapasalo sanoo.

– Toistaiseksi datamme osoittaa, että laskevat oppilasmäärät eivät ole johtaneet laskeneisiin panostuksiin, Haapasalo jatkaa FCG:n tiedotteessa.

Edellä mainitut tiedot kerättiin keväällä 2023 Kouluikkunasta, joka on kuntien ja Kuntaliiton yhdessä kehittämä esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vertailutietokanta.

Kyseistä tietokantaa ylläpitää FCG Finnish Consulting Group, joka on suomalainen suunnittelu- ja konsultointialan yritys.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä