Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo yhteistyötä ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä, joista uusi rahoitusjärjestelmä on tehnyt toistensa kilpailijoita.

Ministeriö lähetti 30. lokakuuta ammatillisen koulutuksen järjestäjille kirjeen, jossa se toivoo niitä sopimaan opiskelijavuosien jakamisesta maakunnallisesti keskenään.

Osa koulutuksen järjestäjien saamasta rahoituksesta määräytyy lopulta näiden opiskelijavuosien, eli suoritteiden pohjalta.

Ministeriö aikoo huomioida ensisijaisesti sellaiset esitykset, jotka koulutuksen järjestäjät ovat laatineet yhdessä maakunnan muiden järjestäjien kanssa.

– Onhan se aika vaikea yhtälö, että on tietynlainen kilpailuasetelma ja toisaalta yhteistyövelvoite, sanoo Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan johtaja Hannu Laurila.

Liian tiukka aikataulu

Uudellamaalla on yli 30 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joista osa on isoja ja monialaisia ja osa pieniä, yhteen alaan keskittyviä erikoisoppilaitoksia. Lisäksi monella muussa maakunnassa toimivalla koulutuksen järjestäjällä on Uudellamaalla toimintaa.

Laurilan mukaan se tekee suoritteiden jakamisesta entistä vaikeampaa. Urakan pitäisi olla valmis 17. marraskuuta mennessä.

– Kahden viikon aikana pitäisi kokoontua ja tehdä kaikkien yli 30 koulutuksen järjestäjän kanssa yhteisesitys siitä, miten maakunnalle ehdotetut 55 000 paikkaa jakautuisivat kaikkien kesken. Se on käytännössä mahdotonta.

Laurilan mukaan velvoite jakaa suoritteet yhdessä asettaa maakunnat keskeään erilaiseen asemaan.

– Jossakin maakunnassa se ainoa koulutuksen järjestäjä voi neuvotella suoritteista keskenään. Uudellamaalla taas on otettava huomioon yli 30 järjestäjän näkemykset.

Pohjois-Savon suoritteiden määrä kutistui

Pohjois-Savossa vähän yli 8000 opiskelijavuoden jakamisesta neuvottelee kahdeksan ammatillisen koulutuksen järjestäjää.

Maakunnan koulutuksen järjestäjiä huolestuttaa erityisesti opiskelijamäärän kutistuminen ministeriön tuoreessa laskelmassa.

– Laskelmassa on jollakin periaatteella pienennetty Pohjois-Savon opiskelijamäärää. Vuonna 2016 maakunnan käytössä olleet opiskelijavuodet olivat vajaa 5 prosenttia koko Suomen määrästä. Tässä uudessa määrä on alle 4, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen sanoo.

Myös Puumalainen pitää ministeriön asettamaa aikataulua liian tiukkana.

– Päätösten tekeminen tuossa aikataulussa on käytännössä mahdotonta, Puumalainen sanoo.

Todennäköisesti Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjät eivät saa laadittua virallista esitystä, vaan lähettävät ministeriölle yhteisesti laaditun näkemyksen.

– Jos hyväksyisimme esityksen, meillä olisi ensi vuonna vähemmän opetusta kuin tänä vuonna tai 2016. Se vaikuttaa suoraan myöskin euroihin, Puumalainen sanoo.

Jako tehtiin teknisestä syystä

Suoritteiden jakaminen maakunnittain yllätti koulutuksen järjestäjät.

Puumalainen ja Laurila odottivat kirjettä, jossa tavoitteelliset opiskelijavuodet olisi ilmoitettu tuttuun tapaan järjestäjittäin.

– Tämä on jonkinlainen linjaus, jolla koulutuksen järjestäjät halutaan saada tekemään yhteistyötä, Laurila arvioi.

Ministeriön mukaan jako tehtiin maakunnittain teknisestä syystä. Sillä ei ole tekemistä tulevan maakuntahallinnon kanssa.

– En usko että tässä on mitään piiloagendaa, jolla ammatillinen koulutus oltaisiin siirtämässä maakuntaan, vaikka tämä voi jopa vähän siltä näyttää, Laurila sanoo.

OKM:n ehdotus suoritepäätöksessä jaettavien opiskelijavuosien kohdentumisesta maakunnittain.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä