Meidän arvio on, että kun tähän on rahoitus varattu eikä se edellytä massiivisia muutoksia koulutuksen järjestäjältä, arvio on, että se onnistuu, sanoo OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opppivelvollisuuslain asteittaisesta voimaantulosta alkaen jo vuonna 2021. Useilla lakiluonnoksesta lausuntoja antaneilla on kuitenkin suuri huoli aikataulusta. (Kuva: Ville Miettinen).

Kesäkuussa päättynyt lausuntokierros oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvään lakiesitysluonnokseen tuo eduskunnalle annettavaan lakiesitykseen lähinnä teknisiä muutoksia. Sisällölliset tarkennukset liittyvät koulumatkatukeen ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadintaan.

Esitystä tiistaina käsitellyt osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministeriryhmä teki hallituksen esitysluonnokseen eräitä tarkennuksia lausuntopalautteen pohjalta. Koulumatkatuen raja nousisi aiemmasta viidestä kilometristä seitsemään. Maksujen periminen vapaaehtoisista opintoretkistä sallittaisiin oppivelvollisilta toisen asteen opiskelijoilta.

– Lakiesitykseen tehdyt muutokset vastaavat monien lausunnonantajien esityksiin rahoituksen painopisteen siirtämisestä voimakkaammin opetukseen ja ohjaukseen. Luonnosversioon nähden myös oppimateriaalien kustannuksiin kohdistetaan lisärahoitusta, opetusministeri Li Andersson, vas., sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedotteessa.

Lausunnolla olleessa luonnoksessa arvioitiin oppimateriaaleista, tietokoneista ja opiskelutarvikkeista aiheutuvan kustannuksia vuositasolla yhteensä noin 54,5 miljoonaa euroa lukiokoulutuksessa ja noin 18,3 miljoonaa euroa ammatillisessa koulutuksessa.

Useat lausunnonantajat pitivät arvioita liian alhaisina tai puutteellisina. Opetushallituksen ja Helsingin kaupungin näkemysten mukaan oppimateriaalikustannuksiin liittyvät arviot vaikuttavat alhaisilta, jos tarkastellaan tehtyjä selvityksiä ja Helsingin toisen asteen maksuttomuuden kokeilusta saatuja kokemuksia, todetaan OKM:n tekemässä lausuntoyhteenvedossa.

– Kuntaliiton arviot oppimateriaalikustannuksista poikkeavat huomattavasti hallituksen esitysluonnoksen laskelmista. Erotus on 15 miljoonaa euroa, yhteenvedossa todetaan.

Yhteenvedossa todetaan, että Kopiosto, Suomen tietokirjailijat ja Medialiitto vaativat maksuttoman toisen asteen koulutukseen varattavaksi riittävärahoitusta kustannettujen oppimateriaalien hankkimiseen jokaiselle opiskelijalle tasavertaisesti oppilaitoksesta ja kunnasta riippumatta.

– Kopiosto katsoo, että kuntien sekä opetuksen jakoulutuksen järjestäjien taloudellisista eroista ei saa aiheutua alueellista tai oppilaitoskohtaista epäyhdenvertaisuutta opiskelijoiden välille.

Lakiesitykseen linjatusta koulumatkatuen kilometrirajan korotuksesta seuraisi, että koulumatkatuesta säästyisi resurssia. Tätä säästyvää resurssia on tarkoitus käyttää  oppimateriaaleihin. Lisärahoituksen tarkempaa kohdentumista vielä mietitään OKM:ssä.

Toinen sisällöllinen muutos esitykseen on ammatillisen koulutuksen arvioinnin pohjana olevan opetustuntimäärän asetuksenantovaltuutus.

– Kun arvioidaan opiskelijan tarvitsemaa opetusta, jotta voidaan tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma, siinä tultaisiin säätämään, että niille, joilla ei ole aiempia opintoja toiselta asteelta, oppituntiarviointipohja on 12 tuntia osaamispistettä kohti, kertoo OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Kuntalehdelle.

Aikataulusta halutaan pitää kiinni – lausujilla huoli

OKM:n lausuntoyhteenvedon mukaan oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoaikatauluun suhtauduttiin hallituksen esitysluonnoksen asiakokonaisuuksista kaikkein kriittisimmin.

– Myös useat sellaiset tahot, jotka kannattavat oppivelvollisuuden laajentamista joko kokonaan tai osittain hallituksen esitysluonnoksen mukaisena, pitivät voimaantuloaikataulua liian tiukkana, osa jopa epärealistisena, yhteenvedossa todetaan.

Myös julkisessa keskustelussa paljon huomiota saanut uudistuksen voimaantuloaikataulu pysyy entisellään kuitenkin entisellään lakiesityksessä, eli laki olisi tulossa voimaan elokuussa 2021.

Aikataululliset haasteet ovat nousseet esiin mm. kuntakentän ja opettajien ammattijärjestön OAJ:n kommenteissa. Niin Kuntaliitto kuin OAJ vastustavat uudistuksen toteuttamista jo vuodesta 2021 alkaen.

– Jos eduskunta hyväksyisi lain tänä syksynä ja toimeenpano olisi jo ensi vuonna, uudistus koskisi jo nykyisiä ysiluokkalaisia. Tällaista uudistusta ei voi toimeenpanna ennen kuin laki on hyväksytty. Pitää tietää hyvissä ajoin keväällä, mitä on tapahtumassa, Kuntaliiton opetus ja kulttuuri -yksikön johtaja Terhi Päivärinta perutelee lykkäyksen tarvetta tuoreessa Kuntalehdessä.

Anita Lehikoinen sanoo, ”ministeriön puolelta” on korostettu, että on tärkeää, että saadaan uudistus voimaan, että  hyvät tavoitteet eivät siirry eteenpäin vuodella. Uudistuksella halutaan taata jokaiselle nuorelle toisen asteen tutkinto, ja näin nostaa väestön osaamis- ja koulutustasoa, kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa.

– Se [uudistus] koskee voimaantullessaan koko ikäluokkaa ja on hyvin tärkeää, että saadaan nuoret sinne osaamisen polulle, että toisen asteen tutkintoja suoritettaisiin, ettei se 15 prosenttia jää vaille tutkintoa.

Aikatauluhuolen laajuus käy ilmi myös lausuntoyhteenvedosta. Sen mukaan Opetushallitus, Ylioppilastutkintolautakunta ja useat opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, opettajajärjestöt, opiskelijajärjestöt sekä monet erityistä tukea tarvitsevia edustavat järjestöt kiinnittävät huomiota siihen, että eri hallinnon tasoille, oppilaitoksille, oppilaitosjohdolle ja opetushenkilökunnalle tulee jättää riittävästi aikaa valmistautua esityksen vaatimiin uudistuksiin.

– Lakiesityksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää uudenlaisia tukimuotoja ja valvontakeinoja kouluihin ja oppilaitoksiin. Myös maksuttomuudesta huolehtiminen joustavalla tavalla vaatii valmisteluaikaa. Aikaa tarvitaan myös uusien valtakunnallisten ja alueellisten palvelurakenteiden ja tietojärjestelmien valmisteluun sekä yhteistyömallien ja tiedonsiirtokäytänteiden luomiseen. Lisäksi mahdollisen koronavirusepidemian toisen aallon vaikutukset oppilaitosten toimintaan tulee huomioida aikataulussa, yhteenvedossa todetaan.

Uudistuksen toimeenpanoa haastaa entisestään koronapandemian vaikutus koulutuksen järjestäjiin.

Asia on käyty tarkkaan läpi, Lehikoinen vakuuttaa. Hän muistuttaa, että uudistus tulee voimaan ikäluokka kerrallaan ja nivelvaiheen uudistus – toisen asteen valmistavan koulutuksen ja kymppiluokan kytkeminen rakenteeseen – tulee voimaan vasta vuonna 2022.

– Siihen on aikaa varautua ja tehdä kunnolla sinne opetussuunnitelman perusteet. Meidän arvio on, että kun tähän on rahoitus varattu eikä se edellytä massiivisia muutoksia koulutuksen järjestäjältä, arvio on, että se onnistuu.

Lukuisia perustuslakiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä huomioita sisältäneet oikeusministeriön ja eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnot katsotaan nekin tarkkaan, Anita Lehikoinen sanoo.

– Ne on totta kai huomioitu. Meillä on ollut koko ajan perustuslain arviointia mukana auttamassa ulkopuolisia asiantuntijoita.

Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle budjettilakina viimeistään 5.10.

Lisää aiheesta:

Li Andersson ei halua lykätä oppilvelvollisuusuudistusta – ”Koulutustason nosto liittyy rakenteellisiin uudistuksiin”

”Oppivelvollisuuden laajentaminen mietittävä fiksusti”, sanoo Aleksis Salusjärvi Kuntalehden podcastissa

Ennen oppivelvollisuuden pidentämistä pitäisi vahvistaa tukiverkkoa aiemman opinpolun ympärillä, sanovat asiantuntijat

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*