Perussuomalaisilla erilaisia näkemyksiä törkypuheiden siistimisestä
Monet perussuomalaiset kunnalliset luottamushenkilöt ovat eri linjoilla kuin puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sen suhteen, kenen vastuulla on siivota luottamushenkilöiden Facebook-seinillä esiintyvät kommentoijien arveluttavat julkaisut.
Slunga-Poutsalon mielestä keskustelun pysyminen asiallisena on sen vastuulla, jonka profiilissa keskustelua käydään.
Helsingin kaupunginvaltuutettu, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho katsoo, että omaa Facebook-seinää on mahdoton valvoa tehokkaasti. Saman viestin antaa Helsingin valtuuston perussuomalaisten ryhmäjohtaja Mika Raatikainen. Kuten myös kotkalainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola.
Suuri osa Halla-ahon Facebook-päivityksistä liittyy raiskauksiin ja muuhun vakavaan väkivaltaan. Päivityksiä seuraavassa keskustelussa syy pahoihin tapahtumiin on usein islamilaisuudessa.
Kommenteista runsaan kuukauden takaa löytyy esimerkiksi ehdotus ”lääkkeeksi ” ”joka muslimille 9 mm niskaan annosteltuna”.
Halla-aho sanoo, että hän ei ole tietoinen tällaisesta kommentista.
– Poistan epäasiallisuudet, jos joku tuo ne tietooni, Halla-aho sanoo.
Samassa valtuustosalissa Helsingissä istuva, vasemmistoliiton ryhmään kuuluva muslimi Zahra Abdullah pitää häpeällisenä, että luottamushenkilöiden seiniltä voi löytyä tällaisia kommentteja.
– Aina saa oman mielipiteen esittää. Mutta niin kauan kuin ei loukkaa uskontoa eikä mene henkilökohtaisesti ketään loukkaamaan.
Rasismi on tunnistettavissa
Slunga-Poutsalo totesi aiemmin Kuntalehdelle, että esimerkiksi erillisen rasismin vastaisen sitoutumisen vaatiminen kuntavaaliehdokkailta on vaikeaa, koska ei ole tarkkaa määritelmää, mikä on kiellettyä.
Oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta toteaa, että rasismi sinänsä ei ole oikeudellinen käsite, vaikka sitä julkisessa keskustelussa joutuukin käyttämään myös oikeudellisissa yhteyksissä.
– Tämä ei sinänsä ole ongelma, koska paljolti samasta asiasta varmasti on kyse, kun puhutaan YK:n rotusyrjinnän vastaisessa yleissopimuksessa tarkoitetusta rotusyrjinnästä taikka rikoslain tarkoittamasta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan silloin.
YK:n rotusyrjintäsopimuksessa rotusyrjinnällä tarkoitetaan ”kaikkea rotuun, ihonväriin syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.”
– Tämä siis on nähdäkseni paras käytettävissä oleva rasismin oikeudellinen määritelmä. Se että sopimuksessa puhutaan rodusta ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, että sopimus jotenkin tunnustaisi ihmiskunnan jakautumisen ”rotuihin”, Lavapuro sanoo.
Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan taas tuomitaan se, joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.
Slunga-Poutsalo arveli myös, vaihteleva keskustelukulttuuri eri puolilla maata vaikeuttaa rajan vetämistä, mikä on rasismia ja mikä huumoria.
– Lähtökohtaisesti ei ole kovinkaan vaikeata todeta, missä vaiheessa sosiaalisessa mediassa ylitetään rasismin raja ainakaan silloin, kun kyse on rotusyrjintäsopimuksessa tarkoitetusta rotusyrjinnästä. Sopimuksessa oleva rotusyrjinnän määritelmä on sikäli laaja, että se koskee kaiken tyyppistä ihmisten alkuperään perustuvaa erottelua ym. käytännössä kaikilla julkisen elämän alueilla, Lavapuro sanoo.
Raatikainen:
Kaikesta ei voi irtisanoutua
Helsingin perussuomalaisten valtuustoryhmän johtaja, kansanedustaja Mika Raatikainen ei näe tarvetta erilliselle sitoumukselle rasismia ja vihapuhetta vastaan.
– Mulla on jonkinlainen juridinen koulutus ja poliisitausta, mielestäni minun ei tarvitse erikseen sitoutua siihen, että ylinopeuden ajaminen ei ole kivaa, rasismi ei ole kivaa, vihapuhe ei ole kivaa tai mikään rikollinen toiminta ei ole kivaa. Muuten joutuisin joka päivä sanoutumaan irti jostain.
Raatikainen ei myöskään katso asiakseen valvoa, mitä valtuustoryhmän jäsenet kirjoittavat Facebook-seinällään. Halla-ahon ja Eerolan tavoin hän sanoo, että kun on paljon Facebook-kavereita, valvominen on vaikeaa, jopa mahdotonta.
Monella luottamushenkilöllä on kuitenkin tapana Facebook-seinällään ilmoittaa, että eivät siedä epäasiallisia kommentteja ja poistavat ne. Halla-aho ei vastaa suoraan kysymykseen, olisiko olisi valmis kieltämään Facebook-seinällään esimerkiksi uskontoa tai ihonväriä koskevan pilkkaamisen
– Sitten ajaudutaan keskusteluun siitä, mikä on pilkkaamista ja mikä on asiallista kritiikkiä.
Halla-ahon erään päivityksen kommenttiketjussa todetaan, että islamilaiset osaavat vain raiskata ja murhata uskonnon nimissä.
– Kyllä mä varmaan poistaisin tällaisen, jos se mun tietooni tulisi, kuten ylipäätään täysin asiattomat viestit, Halla-aho sanoo.
Seinällään olevaa aseen käyttöön viittaavaa esitystä lääkkeeksi islamiin Halla-aho pitää tarpeellisena poistaa, jos sen joku tuo hänen tietoonsa.
– Uskoisin että siinä kohdassa jo lakikin edellyttää että seinää tai sivustoa ylläpitävä henkilö poistaa tällaiset viestit sen jälkeen kun ne on saatettu hänen tietoonsa.
Vielä kukaan ei liene tuonut kommenttia Halla-ahon tietoon, sillä tätä kirjoittaessa se löytyy edelleen hänen Facebook-sivultaan. Halla-aho sanoo ettei hän voi jatkuvasti seuraamaan seinällään esiintyvää kommentointia eikä kommentointia ole juuri mahdollista seurata jälkikäteenkään.
Määritelmä poliisin verkkosivuilla:
Puoluesihteeri:
Vastuu on luottamushenkilön
Puoluesihteeri Slunga-Poutsalon mielestä on kuitenkin luottamushenkilön vastuulla huolehtia, että Facebook-seinän kommentointi pysyy asiallisena.
– Suosittelenkin sitä, että ei annettaisi ylilyönneille tilaa. Asiallista keskustelua voidaan käydä, myös hyvin vaikeista aiheista, mutta kun mennään mauttomuuksiin, Facebook-profiilin ylläpitäjän on pidettävä sivustonsa siistinä.
Myös Juho Eerola pitää ajatusta Facebook-seinän kunnollisesta valvonnasta mahdottomana, eikä sivun hallinnoijaa hänen mielestään voi velvoittaa valvomaan mitä seinällä kirjoitetaan.
Hän kuitenkin käy toisinaan läpi kommentteja.
– Toistaiseksi olen antanut kaikkien kukkien kukkia.
Eerolan päivitysten kommenteista syyskuun alusta löytyy mm. linkki blogiin, jota ylläpitää ns. natsitervehdyksistä ja mm. islamia solvaavista kirjoituksista tunnettu henkilö. Hänen tekemänsä natsitervehdys eduskunnassa johti lopulta perussuomalaisena eduskuntaan päässeen kansanedustaja James Hirvisaaren erottamiseen puolueesta kolme vuotta sitten.
Eerola sanoo tuntevansa henkilön mutta kiistää tietävänsä mitä tämän blogissa kirjoitetaan.
– En todellakaan lähde seuraamaan kaikkea mitä linkitetään. Siinä menisi ikä ja terveys, jos niitä alkaisi kaikkia katsella.
Komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisilaitokselta pitää mielenkiintoisena kysymyksenä sitä, ketä velvoitetaan moderoimaan esimerkiksi luottamushenkilön ylläpitämää alustaa – onko kirjoittajan lisäksi jollakulla muullakin vastuu julkaisuista.
– Internetin osalta on edelleen enemmän epäselvää, kenellä on vastuu. Mikä on palveluntarjoajan vastuu, esimerkiksi Facebookissa kommenttien tai sivujen poistamisen osalta.
Heinosen mukaan esimerkiksi vihjaaminen väkivallan käytöstä ”lääkkeenä” tietynlaisen uskonnollisen vakaumuksen omaavaa kohtaan kuulostaa poliisin näkökulmasta kiihottamiselta kansanryhmää vastaan.
– Täytyy muistaa että meidän näkökulma on että on syytä epäillä että tällainen rikos tapahtuu. Sen jälkeen selvitetään tarkemmat yksityiskohdat, onko tekijä syyntakeinen ja niin edelleen.
– Tuomioistuin viime kädessä asettaa rajat ja muodostaa lain tulkinnan.
Määritelmä poliisin verkkosivuilta:
”Julmia puheenvuoroja
sallitaan aiempaa enemmän”
Espoon valtuusto sitoutui ryhmäjohtajien yhteisellä sopimuksella rasismista ja vihapuhetta vastaan elokuun lopulla. Taustalla on espoolaisen perussuomalaisen kuntapoliitikon viestintä Facebookissa.
Espoon kokoomusryhmän puheenjohtaja Pia Kauma ihmettelee ylipäänsä perussuomalaisten esiintymistä, ei vain valtuustossa vaan ”turuilla ja toreilla”.
– Koko julkinen keskustelu on heilahtanut sille puolelle, että katsotaan sormien läpi julmia ja kovia puheenvuoroja joita ei muutama vuosi sitten olisi hyväksytty, Kauma sanoo.
Perussuomalaiset kuntapäättäjät ovat olleet kohujen keskellä pitkin valtuustokautta.
Iltalehti uutisoi elokuussa, että helsinkiläinen varavaltuutettu, afrikkalaisten miesten pakkosterilisaatiota väestökasvun hillitsemiseksi ehdottanut Olli Sademies saa syytteen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
Lahtelainen kaupunginvaltuutettu Kalle Aaltonen esitti viime vuonna, että poliisilla tulisi olla oikeus ampua ”kovilla polveen” huonosti käyttäytyviä turvapaikanhakijoita. Aaltonen sai joulukuussa huomautuksen some-esiintymisistään Lahden perussuomalaisten valtuustoryhmältä.
Viime syksynä kotkalainen perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Mertsu Merivirta jakoi Facebookissa kuvan aseesta jonka ohessa oli kehotus toivottaa pian naapuriin ilmaantuvat turvapaikanhakijat tervetulleeksi.
Julkisen kohun jälkeen Merivirta erosi perussuomalaisesta ryhmästä ja jatkaa luottamushenkilönä sitoutumattomana keskustan ryhmässä.
– Häntä vaadittiin eroamaan kaupunginhallituksesta, kunnes hän vaihtoi perussuomalaisista keskustan ryhmään, jolloin vaatimukset loppuivat, Eerola sanoo ja vihjaa kyseessä olevan esimerkin, että perussuomalaisia vainotaan tämänkaltaisissa asioissa.
Eerola: Delfiinien vertailu
turvapaikanhakijoihin huumoria
Juho Eerolan omista Facebook-päivityksistä löytyy vertaus delfiinien ja turvapaikanhakijoiden välillä. Eerolan mukaan vitsinä on se fakta, että Kreikan kautta tulleita turvapaikanhakijoita ei voi palauttaa sinne takaisin, mutta delfiinit voi lähettää halutessaan Kreikkaan, kuten Särkänniemessä päätettiin tehdä.
Eerola ei näe vitsiä epäasiallisena.
– Tuon tyyppistä huumoria viljelen aiheesta kuin aiheesta.
Viisi päivää vitsailun jälkeen Eerola nimitettiin puheenjohtajaksi eduskunnan hallintovaliokuntaan, joka vastaa mm. ulkomaalaislainsäädännön valmistelusta eduskunnassa.
James Hirvisaaren viestitellessä Twitterissä erittäin provosoivasti kansanedustajana eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen totesi, että eduskunnalla ei ole mahdollisuuksia puuttua siihen, miten kansanedustaja käyttäytyy eduskunnan ulkopuolella, kuten sosiaalisessa mediassa.
Nykyinen pääsihteeri Maija-Leena Paavola kertoo Kuntalehdelle, että lain tulkinta on yhä sama. Eduskunnan pääsihteerin ei kuulu arvioida edustajien käyttäytymistä eduskuntatyön ulkopuolella.
– Valvon tehtävässäni Suomen perustuslain ja eduskunnan työjärjestyksen noudattamista, Paavola kertoo sähköpostissa.
– Perustuslain 31 pykälä, joka koskee kansanedustajan esiintymistä ja jossa todetaan, että kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä, on oikeuskirjallisuudessa tulkittu tarkoittavan edustajan esiintymistä täysistunnossa. Ko. pykälän seuraava virke: ”Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta” tukee tätä tulkintaa.
– Edustajien käyttäytymisen arvioinnin ja siihen liittyen mahdollisen sanktioinnin katson kuuluvan ensisijaisesti asianomaisen eduskuntaryhmän johdolle.
Nettipoliisille vihdoin resursseja
Nettipoliisit vaativat jo aiemmin tänä vuonna lisäresursseja vihapuheen valvontaan. Tuolloin sisäministeriö ei reusrsseja ollut myöntämässä.
Tällä viikolla sisäministeri Paula Risikko, kok., ilmoitti kuitenkin, että vihapuheen kitkemiseen aletaan panostaa tosissaan.
– Suurin ongelma vihapuheen kanssa on se, että pidemmällä aikavälillä se on ensiaskel väkivallan suuntaan. Vaikka väkivalta ei olisi vihapuheen levittäjän henkilökohtainen tarkoitus, vastakkainasettelun kasvattaminen johtaa helposti siihen. Vihapuheelle, väkivallalle ja rasismille on oltava nollatoleranssi, Risikko sanoi sisäministeriön tiedotteessa.
Komisario Jarmo Heinonen näkee, että vallitseva yhteiskunnallinen ilmapiiri näyttää poliittisen kentän enemmän kahtiajakautuneena kuin se on.
Maltillisetkin puheet leimataan ääripuheeksi molemmin puolin. Suvaitsevaista pidetään ääripäänä, samoin asiallisin perustein maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevaa, Heinonen arvioi.
Heinonen toivoo, että sen sijaan että kristitty kertoo millainen muslimi on ja muslimi kertoo, millainen kristitty on, ja suvaitsevainen kertoo millainen on maahanmuuttokriittinen ja maahanmuuttokriittinen kertoo millainen on suvaitsevainen, ihmiset saisivat itse määritellä itsensä.
– Saattaapa olla että toiveen toteutuminen ei ole ihan huomisen asia.
Lue myös:
Vain yksi puolue ei edellytä rasismin vastaista sitoumusta kuntavaaliehdokkailtaan
Perussuomalaisia aina syytetään rasismista, vaikka todellisuudessa he eivät ole rasisteja. He ovat samanlaisia humanisteja, liberaaleja ja egalitaristeja kuin kaikki muutkin puolueet.
Kysymys kuuluukin miksi etniset suomalaiset eivät saa ajaa omaa etuaan ja varmistaa oma olemassaolo ilman, että kantasuomalaisia syytetään rasismista?
Rasismia käytetään retoorisena aseena, jolla pyritään moraalisesti ja sosiaalisesti kiristää ihmisiä syyttämällä heitä moraali-ilmapiirin ulkopuolisiksi pahoiksi ihmisiksi. Tällä moraalikiristyksellä on alistettu kaikki eurooppalaiset kansakunnat. Yksikään eurooppalainen etninen ryhmä ei saa ajaa omaa etuaan taloudellisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti, ja tunnustaa itseään autonomisena ryhmänä, tai heidät leimataan ”rasisteiksi”. Näin ollen globalistit ja liberaalit pyrkivät ajamaan omaa maailmanjärjestystään.
Etnisillä suomalaisilla on kaikki moraalinen oikeus varmistaa oman olemassaolo ja ajaa omaa etuaan taloudellisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti ilman, että meitä kutsutaan natseiksi ja rasisteiksi. Ettehän te kutsu saamelaisia, somaleita, suomenruotsalaisia tai mitään muutakaan etnistä ryhmää rasisteiksi, jos he pyrkivät ajamaan omaa etuaan ja takaamaan olemassaolonsa. Ihmiset jotka kutsuvat etsiniä suomalaisia rasisteiksi kun samalla katsovat läpi sormien kun muut etnisyydet ajavat omaa etuaan tai useissa tapauksissa ajavat itse oman etnisyytensä ylivaltaa etnisten suomalaiten yli ovat kaksinaismoraalisia ihmisiä.
Määrittelepä nyt ensin se ”etninen suomalainen” niin voin sitten yrittää vastata.