"Opetushallituksen tulisi antaa yhtenäiset ohjeet kännyköiden käytöstä kaikissa maamme kouluissa" – Oppilaita ei kohdella tasa-arvoisesti
Petra Lindblad sekä lapset Ilvar ja Astrid kertovat hyvässä yhteishengessä, mitä heidän perheessään on sovittu mobiililaitteiden käytöstä.
Mikael Sjövall, teksti
Robert Seger, kuvat
Omakotitalon puutarhassa Turun Nummenmäellä käy heinäkuussa kuhina. Jonas Heikkilä ja Petra Lindblad ovat perheineen lähdössä lomanviettoon Vaasan saaristoon ja pakkaaminen on pahasti kesken.
– Vietin juuri kolme päivää ohjaajana partiolaisleirillä Nauvossa kuopuksemme Astridin kanssa. Päätimme, että Astridin kännykkä jää kotiin leirin ajaksi. Hyvin se meni, kertoo Jonas Heikkilä.
Heikkilä on joutunut pohtimaan kännykän käytön rajoittamista päivätyössään, sillä hän työskentelee ympäristöjärjestö Natur och Miljön ympäristökasvatuspäällikkönä.
Järjestö pyörittää neljää luontokoulua Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla.
Luontokoulujen pääasialliseen kohderyhmään kuuluvat 6–13-vuotiaat lapset.
– Luontokoulujemme periaate on, ettei kännyköitä käytetä lainkaan, kun liikumme luonnossa. Olemme käytännön kokemuksesta huomanneet, että on helpompi keskittyä luontokokemuksiin ilman teknisiä laitteita, Heikkilä sanoo.
Jonas Heikkilä ei usko kännyköiden tai elektroniikan totaalikieltoon koulumaailmassa.
Googlen rajoitukset
Jonas Heikkilän ja Petra Lindbladin perheeseen kuuluu kolme lasta – Markus (17), Ilvar (12) ja Astrid (9).
Perheen esikoinen on Kuntalehden vierailun yhteydessä purjehdusleirillä Latviassa.
– Käytämme Googlen Family Link -palvelua, jonka avulla olemme säätäneet käyttörajoitukset lasten mobiililaitteisiin, Heikkilä toteaa.
Käyttörajoitus ei ole kiveen hakattu määrä tunteja ja minuutteja.
Perheen säätämä ruutuaika lapsille vaihtelee elämäntilanteen, läksyjen ja koulutöiden määrän mukaan.
– Lomien, matkojen ja flunssan yhteydessä lapset saavat enemmän ruutuaikaa kuin tavallisesti, perheenäiti Petra Lindblad paljastaa.
Youtube ja pelit
Ilvar ja Astrid ovat jo tottuneet vanhempiensa asettamiin kännykän käyttörajoituksiin eivätkä ainakaan myönnä protestoivansa perheen pelisääntöjä.
Käyttöaikaa on tavallisesti 2–3 tuntia koulupäivän jälkeen edellyttäen, että läksyt on tehty.
– Käyn enimmäkseen Youtubessa ja Netflixissä katsomassa videoklippejä. Pelaan myös joitakin ilmaispelejä netissä. Google varoittaa aina etukäteen, kun käyttöaika on päättymässä. Joskus saan sovittua lisäajasta äidin tai isän kanssa, Astrid Lindblad kertoo.
Astridin veli Ilvar käyttää ruutuaikaansa usein Tiktokiin ja Youtubeen ja juttelee ystäviensä kanssa Whatsappissa.
Ilvar ja Astrid ovat tähän asti käyneet samaa Sirkkalan ruotsinkielistä koulua, jossa vallitsee kännykän täyskielto sekä oppitunneilla että välitunneilla.
Ilvarin siirtyessä yläkouluun elokuussa pelisäännöt muuttuvat.
– S:t Olofsskolanissa kännykän käyttö on sallittua välitunneilla. Näin olen kuullut vanhemmilta kavereiltani, jotka ovat partiolaisryhmässäni, Ilvar Lindblad kertoo.
Kunnilla eri säännöt
Sekä Ilvar että Astrid pitävät Sirkkalan koulun kännykkäkieltoa luonnollisena asiana.
Vanhempien asenne on yhtä käytännöllinen.
– Luotan opettajien ja rehtorin kykyyn arvioida mitkä linjaukset toimivat parhaiten, Petra Lindblad toteaa.
Ilvarilla on viimeiset kolme vuotta ollut kaupungin omistama tabletti, joka annetaan kaikille Sirkkalan koulun oppilaille neljännellä luokalla.
– Koska Turun kaupunki ja Sirkkalan koulu omistavat Ilvarin tabletin, emme tietenkään voi asettaa käyttörajoituksia siihen. Ilvar on kuitenkin käyttänyt tablettia vastuullisesti, Heikkilä sanoo.
Käytäntö sekä kännyköiden että tablettien suhteen vaihtelee suuresti sekä kunnittain että kouluittain.
Naapurikaupungissa Kaarinassa kaikki ensimmäisen luokan oppilaat saavat koululta tabletin.
– Minusta on kummallista, että linja kännykän ja tabletin käytön suhteen vaihtelee niin paljon koulu- ja kuntakohtaisesti, Heikkilä pohtii.
– Opetushallituksen tulisi antaa yhtenäiset ohjeet kännyköiden käytöstä kaikissa maamme kouluissa, jotta kaikki oppilaat olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Epäilen tosin, kykeneekö Opetushallitus moiseen.
Vastuun pakoilua ja ulkoistamista
Paikallispolitiikassa ei myöskään haluta tarttua asiaan. Heikkilä toimii vihreiden mandaatilla kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varapuheenjohtajana Turussa.
– Asia ei muistaakseni ole ollut kasvatus- ja opetuslautakunnan agendalla kertaakaan. En usko, että mikään puolue halua yhtenäistää linjausta kännyköiden käytöstä kaikissa Turun kaupungin kouluissa tällä hetkellä, Heikkilä arvioi.
Petra Lindbladin mielestä piilee riski, että kännykkäkeskustelulla halutaan kehittää savuverho, jonka tarkoituksena on välttää puhumista koulujen resursseista.
– Kännyköiden kieltäminen ei ratkaise sitä tosiasiaa, että monessa koulussa on liian vähän aikuisia ja että opetusryhmien koot ovat liian suuria. Nämä puutteet haittaavat opetuksen laatua ja oppilaiden keskittymistä, Petra Lindblad sanoo.
– Kännykkäkielloista puhuminen on helppoa, sillä se on riittävän konkreettinen asia, joka ei maksa mitään.
Jonas Heikkilä on samoilla linjoilla.
– En usko kännyköiden tai elektroniikan totaalikieltoon koulumaailmassa. Se ei olisi järkevää, eikä se ratkaisisi niitä keskittymisongelmia, joihin halutaan tarttua, Heikkilä sanoo.
Heikkilä ja Lindblad pitävät koko keskustelua kännyköiden käytöstä koulumaailmassa pyrkimyksenä ulkoistaa vanhempien vastuu omien lastensa kasvatuksesta opettajille.
– Kun itse olin nuori sain kuulla, että luin liikaa sarjiksia ja töllötin typeriä tv-ohjelmia tuntikausia. Nyt fokus keskittyy kännyköiden käyttöön. Aina on ollut aikavarkaita, jotka ovat vieneet aikaa pois laadukkaalta lukemiselta, Heikkilä aprikoi.
Pokémon Go -peli voi koukuttaa myös aikuisen pauloihinsa.
Roolimallit pelivalmiudessa
Miten hyvin Jonas ja Petra sitten pärjäävät roolimalleina lapsilleen?
Lasten suusta kuuluu totuus.
– Isä käyttää aika paljon aikaa Pokémon Go -pelin pelaamiseen kännykällään, Astrid huudahtaa ja hymyilee ilkikurisesti.
Lue myös:
