STTK on huolissaan myös sosionomitaustaisten lastentarhanopettajien asemasta. (Kuva: Seppo Haavisto)

STTK puolustaa lastenhoitajien ja lähihoitajien roolia varhaiskasvatuksessa. Järjestö suhtautuu kannanotossaan kriittisesti ehdotukseen, että yliopistossa koulutettujen lastentarhanopettajien osuus varhaiskasvatuksen henkilöstöstä pitäisi nostaa 40 prosenttiin.

Esityksen takana ovat asiaa pohtineet selvityshenkilöt.

Nykyisin kaksi kolmasosaa henkilöstöstä on lastenhoitajia tai lähihoitajia ja kolmasosa lastentarhanopettajia. Lastentarhanopettajat kuuluvat opettajien ammattijärjestöön OAJ:hin ja sitä kautta Akavaan. Lähihoitajat ja lastenhoitajat SuPeriin ja sitä kautta STTK:hon.

STTK on huolissaan myös sosionomitaustaisten lastentarhanopettajien asemasta. Selvityshenkilöiden mielestä heidän koulutuksensa ei sellaisenaan enää riittäisi lastentarhanopettajanvirkoihin. Suuri osa lastentarhanopettajista on nykyisin sosionomitaustaisia.

STTK:n mielestä varhaiskasvatukseen erikoistuneiden sosionomien kelpoisuus toimia lastentarhanopettajina tulee säilyttää nykyisellään. Sosionomi-lastentarhanopettajat muodostavat STTK:n mukaan enemmistön korkeakoulutaustaisista lastentarhanopettajista.

”Keinotekoisten hierarkioiden ja ammatillisten raja-aitojen rakentaminen kuuluu historiaan”, keskusjärjestö katsoo kannanotossaan.

Yliopistokoulutettujen vaihtuvuus suuri

Kasvatustyön arkeen sovellettuna yliopistotaustaisten lastentarhanopettajienosuuden lisääminen 40 prosenttiin saattaisi käytännössä heikentää palvelujen laatua, STTK katsoo.

Sen mukaan nykyisellä henkilöstörakenteella ja kelpoisuusehdoilla tuotetaan laadukasta varhaiskasvatusta.

”Erilaisilla koulutustaustoilla voidaan työelämässä yleensä ja myös varhaiskasvatuksen piirissä hankkia tarvittava ammatillinen osaaminen.”

Järjestö katsoo myös, että kasvatustieteiden kandidaattitaustaisten (yliopistossa koulutettujen) lastentarhanopettajien vaihtuvuus on suurta. Virallisten pätevyysvaatimuksien kiristäminen entisestään vaikeuttaisi keskusjärjestön mukaan vakanssien täyttämistä ja lisäisi lyhytaikaisten sijaisten käyttöä.

Huomio lapsiryhmien kokoon

Järjestö muistuttaa, että alle kouluikäisistä noin viidenneksellä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, ja tilapäisiä sairastumisia on kaikilla lapsilla.

”Näiden lasten hoito ja mahdollisuus osallistua täysipainoisesti varhaiskasvatukseen edellyttää lastenhoitajien ja lähihoitajien osuuden säilyttämistä nykyisellään”, STTK korostaa.

STTK esittää, että varhaiskasvatuksen kehittämisessä keskityttäisiin pätevyysvaatimusten sijaan vaiahtuvuuden vähentämiseen ja lapsiryhmien kokoon.

”Pätevyyksien jäykistämisen sijaan tulisi ponnistella sen eteen, että alalle koulutettu työvoima hakeutuisi varhaiskasvatuksen palvelutehtäviin ja pysyisi tehtävissään” STTK vaatii.

Jatkokehittämisellä on esimerkiksi varmistettava riittävän pienet lapsiryhmät, turvattava oikea henkilöstömitoitus ja toteutettava kaikkien henkilöstöryhmien täydennyskoulutus, järjestö vaatii.

Ehdotusta varhauskasvatuslain uudistamiseksi odotetaan lausuntokierrokselle vielä tänä vuonna.

 

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hyvä kannanotto, mutta yksi asia jäi kaivamaan hampaankoloa: arvioiden mukaan lastentarhanopettajia koko varhaiskasvatuksen henkilöstöstä koko maan tasolla on vain 18%, tuo 1/3 osa on tavoite, joka ei jokaisessa päiväkodissa toteudu. On paljon ryhmiä, joissa ei ole lastentarhanopettajaa, ei yliopistosta valmistunutta eikä sosionomia. Tähän asiaan kannattaa kiinnittää huomio, sillä tulevaisuudessa voimme kamppailla isomman lastentarhanopettajapulan kanssa kuin nyt.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*