Ex-kuntaministeri on huolissaan alueiden äänen kuulumisesta vallan kammareissa
Tyrnävän kunnanjohtajana ennen kansanedustajauraansa toiminut Tapani Tölli painottaa kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteyttä. - On tärkeää, että hyvinvointialueiden ja kuntien välillä säilyy hyvä keskusteluyhteys. Kuva: Kai Tirkkonen
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen aluehallituksen puheenjohtajan nuija on kokeneissa käsissä. Tapani Tölli on keskustan entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja Mari Kiviniemen, kesk., hallituksen hallinto- ja kuntaministeri vuosilta 2010–2011.
Tölli uskoo vakaasti hyvinvointialueiden onnistuvan tehtävässään, mutta se vaatii hyvää johtamista, normiohjauksen löysäämistä ja uskallusta ottaa käyttöön uusia toimintamalleja. Hän kantaa huolta siitä, kantautuuko alueiden ääni ministeriöiden työhuoneisiin.
– Pitää muistaa, että alueet ovat erilaisia, ja silloin pitää pystyä tekemään hyviä alueellisia toimintamalleja. Jos toiminta menee liian keskusjohtoiseksi, loppuu motiivi kehittää. Itsehallinto on valtava voimavara. Jos sitä osataan käyttää oikein, saadaan ihmiset toimimaan.
Jos hyvinvointialueilta vaaditaan rohkeutta katsoa tulevaisuutta uusin silmin, uusia avauksia odotetaan myös ministeriöiden suunnasta, hän muistuttaa.
Tölli varoittaa, että jos yksittäisissä asioissa mennään liian tiukkaan valtiovarainministeriön (VM) ohjaukseen, menetetään paikallinen sitoutuminen ja osaaminen.
– Kaikki osaaminen ja viisaus ei keskity ministeriön virkahuoneisiin, vaan sitä on erittäin paljon alueilla.
Töllin mielestä hyvinvointialueen pitää pystyä puuttumaan henkilöstömitoituksiin, asiantuntijoiden välisiin tehtäväjakoihin ja tiettyihin muodollisuuksiin.
– On paljon määräyksiä, jotka lähtevät lainsäädännöstä, joka on eri ajalta kuin hyvinvointialuelainsäädäntö. Vanha lainsäädäntö pitää pystyä päivittämään tämän päivän tarpeeseen, hän sanoo.
Uhkasakoilla ei lisärahaa
Hyvinvointialueiden taloustilanne on kaikkialla tiukka. Se myönnetään Pohjois-Pohjanmaallakin. Siellä etsitään ensi vuodelle 100 miljoonan euron säästöjä, jotta ministeriöltä saadaan riittävä lainanottovaltuutus tuleville vuosille.
– Lainanottovaltuutus on meidän tiettyjen laitteiden uusimisen ja uuden sairaalan investoinnin loppuun saattamisen kannalta välttämätöntä. Jos uusi sairaala jää torsoksi, se vasta kalliiksi tulee. Ei voi puhua niin, että onko meillä varaa investoida, sillä meillä ei ole varaa olla tekemättä investointia, Tölli painottaa.
Kun rahoitus on tiukka, Töllin mielestä on tärkeää, että palvelurakenneuudistuksessa myös VM ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertovat, mitä rahoituksen niukkuus tarkoittaa.
Ratkaisu ei hänestä voi olla se, että STM:stä sanotaan, että aluehallintovirasto ja Valvira antavat ohjauskirjeitä tai että tulee uhkasakkoja. Hän muistuttaa, että uhkasakot eivät tuo lisää rahaa eikä henkilökuntaa.
Rahatilanteen lisäksi tiukka on myös uudistuksen aikataulu.
– Sopeuttamisaikataulu on ehdottomasti liian tiukka, ihan mahdoton. Joudutaan tekemään liian nopeasti myös isoja säästöpäätöksiä lainanottovaltuuksien varmistamiseksi.
Oikeudet ja vastuu
Kymmenen vuotta perustuslakivaliokunnassa eduskuntavuosinaan istunut Tölli nostaa esille myös kansalaisen oman vastuun.
– Me olemme tottuneet vaatimaan oikeuksia. Perusoikeudet ovat painottuneet keskustelussa hyvin vahvasti. Se on hyvin tärkeä asia. Siinä rinnalla pitää muistaa vastuu. En tarkoita sitä, että heitetään asiat ihmisten omalle vastuulle, mutta meidän pitää tukea ihmisten selviytymiskykyä.
Hän korostaa, että meillä on tietty vastuu omasta elämänhallinnastamme.
Vaikka taaperoikäisen hyvinvointialueen ensi kuukausina on riittänyt ongelmia, Tölli uskoo Pohteen saavan hommat rullaamaan. Johtamisosaaminen korostuu voimakkaasti kaikilla tasoilla.
– Erityistä huomiota on kiinnitettävä integraatioon. Kokonaisuuden on toimittava, ettei tämä pääse siiloutumaan.
Tölli huomauttaa, että entisessä kuntapohjaisessa järjestelmässä eri toimintojen kehitys pysähtyi vuosikausiksi, koska odotettiin, että sote-uudistus tulee.
Hänen mielestään tärkeää on saada myös henkilökunta sitoutumaan tulevaisuuden toimintamallien luomiseen.
– Ei viisaus asu pelkästään esimiehissä. Koko henkilökunnan osaaminen on pystyttävä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Hyvää on hyvä kehittää, ja kyllä tässä on hyvät ainekset.
Kuntayhteyden toimittava
Tyrnävän kunnanjohtajana ennen kansanedustajauraansa toiminut Tölli painottaa myös kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteyttä.
– On tärkeää, että hyvinvointialueiden ja kuntien välillä säilyy hyvä keskusteluyhteys.
Kiinteistöjen kohtalo on yksi suurimmista huolenaiheista varsinkin kunnissa. Töllin mielestä on alueiden ja kuntien yhteinen huoli löytää kiinteistöille oikeanlaista käyttöä.
– On kuitenkin kiistaton tosiseikka, ettei kaikille neliöille ole jatkossa enää käyttöä.
Seuraavat alue- ja kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2025. Siihen saakka päätoimisena aluehallituksen puheenjohtajana toimivalla Töllillä riittää yllin kyllin työtä hyvinvointialueen kehittämisessä.
– On tämä tehtävä hallituksen puheenjohtajana ollut työllistävämpi kuin etukäteen ajattelin. Omalla tavallaan on myös mielenkiintoista toimia tällaisessa historiallisessa vaiheessa.
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 12/2023.
Aiheesta aiemmin – katso jutusta löytyvä video, jossa Tapani Tölli ja Jenni Airaksinen kertoivat näkemyksiään alueiden itsehallinnosta Kuntamarkkinoilla:
