Kesäsomettajat tulivat kuntiin – nuoret saavat luottoa ja keräävät kiitosta

Kuntien sosiaalinen media vilkastuu kesällä, kun tapahtumia ja lomanviettäjiä erilaisine tiedontarpeineen on paljon. Luottamus työntekijään on avainasia kunnan somettamisessa.

Useat kunnat ovat pestanneet kesätöihin nuoria, joiden tehtävä on tuoda kaupunkia esille sosiaalisessa mediassa.

Vaasan kaupungin kesätyöläisinä on kolme 16-17-vuotiasta sosiaalisen median käyttäjää, kuukauden pesteillä kukin. Kesäsomettaja ahkeroi eri kanavissa, esimerkiksi Instagramissa, Facebookissa ja Snapchatissä, ja höystää julkaisunsa usein huumorilla

– Kaupungeissa tapahtuu enemmän kesällä, on enemmän kerrottavaa, perustelee kesäsomettajien tarvetta Vaasan kaupungin tiedotuspäällikkö Jenni Tuliniemi.

Sosiaalisen median käyttöä ei ole linjattu Vaasan kaupungin strategiassa, mutta viestinnän omissa tavoitteissa some on tärkeä kanava jonka rooli korostuu jatkuvasti, Tuliniemi kertoo

– Se tavoittaa hyvin ihmiset. Meillä on Facebookissa yli 8 000 tykkääjää, joillain julkaisuilla kattavuus voi olla yli 20 000. Se on tavallaan halpaa markkinointia.

Suunnitemallisuutta on siinä, miten Vaasan kaupunki käyttää sosiaalisen median eri kanavia eri tarkoituksiin. Twitter on virallisempaan tiedotukseen, Facebook viihteellisempään.

Vaasan kaupungilla on henkilöstölle sosiaalisen median käytön ohjeet, joissa on ohjeistettu miten voi ottaa työkäyttöön mistä saa apua, miten tietoturva otetaan huomioon. Lisäksi yksityiskäytössä pitää tehdä selväksi milloin edustaa työnantajaa ja milloin omaa itseään.

– Sananvapautta ei rajoiteta mutta toki herätellään, että ei mitä tahansa kirjoita sosiaalisessa mediassa omalla nimellään tai työnantajan nimissä.

Tuliniemi on tyytyväinen nuoriin kesäsomettajiin.

– Upeita videoita esimerkiksi tehty tänä ja viime kesänä. Todella motivoituneita ja mukavia nuoria. Nykynuoret ovat omatoimisia ja ihania.

Sometusta ei mestaroida ylätasolta

Myös Joutsan kunta on palkannut nuoria sosiaalisen median käyttäjiä kesäksi kuukauden pesteillä. Vaikka tietynlaiset raamit sisäistetään, kesäsomettajalta sallitaan kevyempi ja epävirallisempi ote, sanoo kunnanjohtaja Harri Nissinen

– Toiveena on että he ovat ennakkoluulottomia ja rohkeita. Tiedottaminen voi olla ihan vaikka sitä, että kerrotaan uimaveden lämpötilan tänään olevan 20 astetta.

Joutsassa on vapaa-ajan asuntoja enemmän kuin pysyviä asuntoja, ja lomalaisten suuren määrän takia myös sosiaalisen median tärkeys korostuu, Nissinen uskoo.

– Jokainen kunta sanoo että kesällä väkimäärä kaksin- tai kolminkertaistuu, mutta meillä se todella tapahtuu.

Lomalaisten tietotarve ja seuraamat kanavat, Instagram ja Facebook ja Twitter tekevät tiedonjakamisesta lomakautena erilaista, Nissinen arvioi.

Sosiaalinen media vetää myös työhakemuksia. Joutsan kahta paikkaa haki 50 nuorta. Kesäsomettaijlle annetaan vapaat kädet. Heihin luotetaan.

– Emme mestaroi, millaisia jutut ovat, vaan nuoret haistelevat omalla tavallaan, mitä on menossa.

– Nuoret katsovat asioita aivan eri lailla kuin muut. Nuorilla saattaa olla tietoa pinnan alla olevista tapahtumista, joista vanhemmat ihmiset eivät tiedä yhtään mitään.

Samoilla linjoilla on Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen. Juuassa on Joutsan tavoin pestattu nuori kesäsomettaja, jonka toivotaan tavoittavan nimenomaan nuoret.

– Olin itsekin suoraan sanottuna pihalla, kun aktiiviset nuoret työhaastattelussa kertoivat mitä kaikkia kanavia he aikovat tässä kesätyössä käyttää, Hirvonen kirjoitti taannoi blogissaan.

– Työkaluna iPad ja kanavana koko internetin ihmeellinen maailma. Minä kuvittelin olevani some-osaaja, mutta esihistoriallinen osaamiseni paljastui nuorten vieressä hyvin nopeasti, ahkerana Twitterin käyttäjänä tunnettu Hirvonen kehui.

Pienestä voi tulla suuri somessa

Tiistaina sosiaalisessa mediassa herätti kohua Ylen uutinen Kokkolan kaupungin tiukasta sosiaalisen median ohjeistuksesta työntekijöilleen.

Kokkolan linjausta heräsivät nopeasti kritisoimaan niin viestijät kuin virkamiehet mediataloista ministeriöihin. Myös Kolarin kunnanjohtaja Antti Määttä ihmetteli Twitterissä Kokkolan valitsemaa linjaa.

Kuntalehdelle Määttä toteaa, että ohjeitakin tarvitaan, mutta enemmän päänvaivaa aiheuttaa, miten saisi valjastettua sosiaalisen median kunnan viestinnän tehokäyttöön.

Kolari on vastikään palkannut kesätoimittajan, joka paitsi kirjoittaa 150-vuotta täyttävästä kunnasta artikkeleita myös ottaa sosiaalista mediaa haltuun.

– Se on ollut meillä vähän vajaakäytöllä ja tarkoitus on viedä sitä systemaattisesti eteenpäin.

Määttää pitää somea erittäin tärkeänä kanavana kunnalle, ja kustannus-hyötysuhteeltaan hyvänä.

– Siellä pääsee edullisesti liikkeelle ja ihmiset kuitenkin ovat somessa.

– Toki pitää myöntää painettukin media on tärkeä ja sitä kautta saadaan viesti eteenpäin. Toisaalta somea ei voi korvata millään.

Määttä pitää olennaisena somen käytössä luottamusta käyttäjään.

Oleellista on että ollaan aktiivisia eikä olla hiljaa ja passiivisia. Virheitä ei pidä alkaa pelkäämään.

– Toki ei voi ajatella niinkään ettei mitään riskejä olisi tai rajoja tarvittaisi. Joku kiistanalainen kampanja voi kumuloitua äkkiä kuntaa vastaan. Näkisin riskit kuitenkin aika pieninä hyötyihin nähden.

– Erityisen hienoa somessa on, että siellä pienikin voi olla kokoaan suurempi.

LUE MYÖS: Yhä useampi kunnanjohtaja sosiaalisessa mediassa – some-strategia on alle 30 prosentilla kunnista