Kuntaliitto vaatii työllisyyskokeiluille jatkoa – voisivat työllistää 10 000 ihmistä kahdessa vuodessa
Kuntaliitto vaatii alueellisten työllisyyskokeilujen jatkamista. Hallitus aikoo lopettaa kokeilut vuoden 2018 loppuun mennessä.
Hallituksen käynnistämät alueelliset työllisyyskokeilut voisivat työllistää kahdessa vuodessa jopa 10 000 ihmistä, arvioivat Kuntaliitto ja kokeilujen vetäjät.
Kuntaliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteishankkeen koordinaattori Mikko Kesän mukaan työllisyyskokeilut ovat onnistuneet kaikilla mittareilla: pitkäaikaistyöttömiä on saatu palveluiden piiriin ja työllistettyä. Asiakkaiden tyytyväisyys on ollut ”huippuluokkaa”.
– Esimerkiksi Pirkanmaa, joka on aikaisemmin vähän alisuoriutunut aktivointiasteessa, on nyt noussut maan kärkeen. Kyllä siitä voi kiittää kokeilua, Kesä sanoo.
Kokeilut ovat tuottaneet palveluita ihmisille, jotka ovat olleet vähintään 12 kuukautta työttömänä ja poissa palveluiden piiristä. Pirkanmaalla työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodessa.
Hallitus on kuitenkin päättänyt lopettaa kokeilut vuoden 2018 loppuun mennessä. Työllisyysministeri Jari Lindströmin mukaan syynä on kokeilulain päättyminen.
Jatkossa kokeiluissa löytyneitä hyviä käytäntöjä hyödynnetään uusissa kasvupalvelupiloteissa. Vielä ei ole tarkentunut, miten hyödyntäminen käytännössä tapahtuu.
Tampereen seudun työllisyyskokeilun ohjelmajohtaja Regina Saari ei usko, että kokeiluissa saatuja käytäntöjä on mahdollista siirtää kasvupalvelupilotteihin.
”Vesittää aikaansaadut tulokset”
Kuntaliitto ja työllisyyskokeilujen järjestäjät vaativat hallitusta jatkamaan työllisyyskokeiluja.
Ryhmä lähetti tiistaina 21. elokuuta ehdotuksensa kokeilujen jatkamisesta ja kehittämisestä budjettiriihen työllistymistoimia valmistelevalle kansliapäällikköryhmälle.
Allekirjoittajien mukaan kokeilulain aikataulussa pitäisi huomioida maakuntauudistuksen lykkääntyminen.
– Kun kokeilut loppuvat, siitä seuraa asiakkaiden palveluiden heikkeneminen. Kokeilut ovat onnistuneet saamaan valtavan joukon palveluun. Ei tähän TE-hallinto yksin yllä kahden vuoden aikana, Mikko Kesä sanoo.
Kesän mukaan kokeilujen päättäminen uhkaa vesittää myös jo aikaan saadut tulokset.
Pitkään työttöminä olleiden työllistäminen on hidas prosessi. Työmarkkinoille pääseminen voi kestää puolesta vuodesta vuoteen.
– Nyt kokeilut ovat virittäneet porukan palveluihin. Kun kokeilut lopetetaan, niin taas he passivoituvat ja eivät mene eteenpäin. Aikaansaatu aktivointi hukataan.
”Siirretään malli maakuntaan”
Vielä vuoden 2017 lopulla hallituspuolueetkin olivat sitä mieltä, että työllisyyspalvelut kannattaisi järjestää kuntayhtymissä.
Nyt kokeilujen päättämistä perustellaan sillä, etteivät ne ole maakuntamallin mukaisia.
Maakuntien Suomessa työllisyys- ja yritys- eli kasvupalveluissa järjestämis- ja tuottamistehtävät erotetaan toisistaan. Maakunta vastaa järjestämisestä, tuottajat löytyvät markkinoilta. Kasvupalvelut voidaan järjestää myös allianssimallilla, jolloin kunnatkin voisivat olla mukana palveluiden tuottamisessa.
Kesä uskoo, että olisi järkevämpää siirtää työllisyyskokeiluilla löytyneen malli sellaisenaan maakuntaan.
– Kuntia kannattaisi hyödyntää kaikkein vaikeimmin työllistyvien palveluissa. Markkinat eivät voi auttaa näitä monialaisia palveluita tarvitsevia.
Kuntaliiton arvion mukaan kokeilujen jatkaminen ei aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia.
Kesän mukaan kokeilujen torppaamisaikeet johtuvat pikemmin siitä, että työllisyyspalvelujen yksityistämisellä on kiire.
– Valmistelutyö on tehty taiten, ja nyt kaikki mikä vähänkään riskeeraa tämän suunnitelman, halutaan karsia pois.
Kokeilut osoittivat, että ”väärä” malli toimii.
– Ne ovat onnistuneet kiusallisen hyvin ja aiheuttavat kiusallisen paljon ristivetoa hallituksen suunnitelmiin, Kesä sanoo.
Lue myös:
Lindström: Työllisyyskokeilut päättyvät suunnitellusti vuoden 2018 lopussa
