Perustoimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelalle ei ole täysin ilman ongelmia sujunut. THL on selvittänyt asiaa tuoreessa raportissaan.

Kela otti perustoimeentulotuen hoitoonsa vuoden 2017 alussa. Muutoksen toivottiin vapauttavan kunnissa sosiaalityön resursseja varsinaiseen sosiaalityöhön, mutta THL:n tuoreen selvityksen mukaan kovin suurta muutosta ei ole tapahtunut.

Sosiaalityössä on edelleen pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä ja vaikeuksia ottaa käyttöön uusia työtapoja, THL:n selvityksessä todetaan.

Vaikka uudistus nostikin toimeentulotukeen liittyviä haasteita ja pullonkauloja vahvasti esiin, niin positiivisia vaikutuksiakin toki on löydetty. Tietoa toimeentulotuen käytöstä on saatavilla entistä paremmin ja tätä täytyy hyödyntää, kun sosiaaliturvauudistusta lähdetään viemään eteenpäin.

-Siirron myötä yhteiskunta on hyötynyt Kelan tuottaman tietopohjan parantumisesta. Esimerkiksi toimeentulotuen tiedot saa Kelasto-tietokannasta vaivattomasti kuluvan vuoden osalta, joka ei ollut aiemmin mahdollista. Edellytykset kehittää järjestelmää ovat siten muutoksen jälkeen parantuneet. Samalla toimeentulotukeen jo aiemmin liittyneet ongelmat ovat tulleet näkyvämmiksi, THL:n tuoreen raportin johtopäätöksissä todetaan.

Osa pärjää – osa ei

Tottuneet etuuksien ja sähköisten palvelujen käyttäjät ovat uudessakin järjestelmässä pärjänneet, mutta näin asia ei ole kaikkien kohdalla. Heikoimmin perustoimeentulotuen uusissa kuvioissa ovat pärjänneet ikäihmiset, maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeongelmaiset.

-Uudistuksen vaikutukset on syytä huomioida tulevissa sosiaaliturvan muutoksissa, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto.

Raportin johtopäätöksissä nostetaan esiin ongelmat tiedonkulussa Kelan ja kuntien kanssa. Eroja yhteistyön toimivuudessa eri puolilla maata on paljon.

-Jokaisessa kunnassa tulisi olla käytäntö, jolla Kelasta kuntiin lähetettyjä palvelutarveilmoituksia käsitellään järjestelmällisesti. Tämä nopeuttaa ilmoitusten käsittelyä ja palveluja tarvitsevien asiakkaiden ohjautumista sosiaalityöhön, THL:n raportin johtopäätöksissä todetaan.

Kuinka nuoriin kiinni?

Raportissa nostetaan esiin myös nuorten toimeentulotuen asiakkaiden tilanne. Kunnissa koetaan erityisesti nuorten tavoittaminen vaikeaksi, kun perustoimeentulotukea varten asioidaan Kelan kanssa. Tästä johtuen toimenpide-ehdotuksissa onkin nostettu esiin kokeilu, jossa jokainen syrjäytymisvaarassa oleva nuori saisi oman henkilökohtaisen tukihenkilön.

Kelan ja kuntien byrokratian kohtaaminen koetaan THL:n raportissa haastavaksi. Etenkin kun näiden välimaastoon jäävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset. Kaavaillulle sosiaaliturvauudistukselle on tilausta kentällä.

-Yhteenvetona voidaan todeta, että sosiaalityö on vielä uudistuksen jälkeenkin liikaa sidottu kuntabyrokratiaan, kuten kirjaamiseen ja seurantaan, joka ei palvele sosiaalityön tarkoituksia. Seurauksena esimerkiksi asiakkaan pääsy sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolle voi olla vaikeutunut. Suosituksena on, että kunnallisen sosiaalityön ongelmat tulee selvittää pikimmiten ja poistaa käytöstä työtä rajoittavia byrokraattisia esteitä. Sosiaalityön sisältöjen ja vaikuttavuuden uudistamista on tarkasteltu laajemmin sosiaalityön tulevaisuusselvityksessä, raportissa todetaan.

THL:n suositukset toimeentulotuen kehittämiseen:

Viimesijaisen turvan varassa olemista on vähennettävä

Sosiaalityössä on selvitettävä systemaattisesti pitkään toimentulotuen tarpeessa olevien työkyky, terveys ja mahdollinen kuntoutuksen ja hoidon tarve.

Järjestelmien väliinputoamista on estettävä lisäämällä henkilökohtaista tukea sitä tarvitseville asiakkaille.

Sosiaalityöhön hakeutumisesta on tehtävä nykyistä vaivattomampaa tarjoamalla apua myös muualla kuin sosiaalitoimistoissa.

Erityistä tukea tarvitsevien palveluja on kehitettävä

Asiakkaan palvelujen tarpeen tunnistamisessa Kelan ja kuntien on selvitettävä mahdollisuudet hyödyntää asiakastietojärjestelmien tietoja.

Erityistä tukea tarvitseville on osoitettava oma etuuskäsittelijä ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille henkilökohtainen tukihenkilö.

Aikuisille suunnattuja palveluja ja etuuksia on uudistettava kokonaisvaltaisen kehittämisohjelman avulla

Sosiaalityöhön on suunnattava lisää resursseja. Lisäresurssit on suunnattava toimiin, joilla pystytään vähentämään vähimmäisturvan tarvetta.

Sosiaalityön ammattilaisten työtehtävät ja toimenkuvat on järjestettävä niin, että heidän tekemänsä työ on vaikuttavaa. Sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille ei voi jakaa työtehtäviä esimerkiksi sen perusteella, millainen ruuhka asiakastyössä on.

Raportti kokonaisuudessaan THL:n sivuilla

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*