Rovaniemi palkittiin kylämyönteisimpänä kuntana
Palkinto luovutettiin onnistuneesta
aluelautakuntamallin soveltamisesta ja lähidemokratian parantamisesta
kylien ja kunnan välillä.
Rovaniemellä
on 60 000 asukasta ja 45 kylää. Suurin osa palveluista ja
elinkeinotoiminnasta on keskittynyt viiteen palvelukeskukseen, joissa
asuu noin 13 prosenttia koko Rovaniemen väestöstä.
Kun Rovaniemen kaupunki ja
maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006, pidettiin tärkeänä, että
maaseutualueiden asukkaat ovat tasavertaisessa asemassa muihin nähden ja
että syrjäseudun lähipalvelut ja kylien elinvoimaisuus vahvistuvat.
– Rovaniemi on onnistunut
parantamaan lähidemokratiaa alueellaan ja kaupungin malli toimii
suunnannäyttäjänä myös muille kunnille, Suomen kylätoiminta ry:n
puheenjohtaja Eero Uusitalo kiitteli palkitsemistilaisuudessa Kuntatalossa Kuntamarkkinoilla 12. syyskuuta.
Lähidemokratian edelläkävijä
Rovaniemellä käynnistettiin
lähidemokratian pioneerihanke eli Yläkemijoen aluelautakunta vuonna
1993. Aluelautakunta vastaa alueensa palveluiden järjestämisestä ja
kehittämisestä.
– Aluelautakuntamalli on poikinut
uusia, innovatiivisia ratkaisuja nimenomaan lähipalveluiden tuotantoon
paikallisten yrittäjien kanssa, esimerkiksi Kotiapukuponki-hankkeen,
Kuntaliiton puolesta palkinnon luovuttanut Keijo Sahrman totesi.
Tänä vuonna Rovaniemellä on
laadittu maaseutuohjelmaa ja seuraavana vuonna laaditaan kullekin
aluelautakunnan toiminta-alueelle ohjelmaan perustuva
kehittämissuunnitelma.
Rovaniemellä toimii myös
asukasasiamies, joka tehtävänä on edistää asukkaiden osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi kaupunki järjestää vuosittain
asukaskuulemistilaisuuksia jokaisella palvelukyläalueella.
Yksi tapa edistää kylien
toimintaa on päätös Yläkemijoen aluelautakuntamallin laajentamisesta
kaikille palvelukyläalueille vuonna 2013. Tämä lisää merkittävästi
kyläläisten tasavertaista kohtelua ja vaikutusmahdollisuuksia.
Kylistä muodostuu vahva kunta
Rovaniemelle on laadittu Alueiden
käytön strategia. Rovaniemellä on ymmärretty, että vahvat kylät ja hyvä
palveluverkosto luovat edellytyksiä koko maaseudun elinkeinojen
kehitykselle.
Rakennemallit ovat osa strategiaa
ja Rovaniemellä on päädytty hajautuneen rakennemallin ja vyöhykemallin
yhdistämiseen. Hajautunut rakennemalli yhdistää jo olemassa olevia
palvelukyliä ja näitä palvelualueita vahvistamalla taataan tärkeiden
lähipalveluiden saatavuus. Kylät huomioidaan infrastruktuurin
kehittämisessä.
– Elinvoimaiset kylät ovat
voimavara kunnille. Kuntien elinvoimaisuus syntyy moniarvoisuudesta,
yhteisöllisyydestä ja kuntalaisten vahvasta osallisuudesta. Kun
kuntarakenne muuttuu ja palvelujen tarve kasvaa, hyvin hoidettu ja
vuorovaikutteinen yhteistyö kuntien ja kylien välillä on entistä
tärkeämpää, Keijo Sahrman muistutti.
Ehdotuksia Vuoden
kylämyönteisimmäksi kunnaksi saatiin yhteensä 16. Palkinto jaettiin nyt
toista kertaa. Viime vuonna kylämyönteisimmäksi valittiin Ilomant
