Autio, suljettu leikkipuisto Helsingin Siltamäessä
Arviointineuvoston lausunnon mukaan esityksen keskeinen muutos on sosiaalityöntekijän parempi mahdollisuus kuulla lasta ja perehtyä hänen tarpeisiinsa. Esitysluonnoksen perusteella jää kuitenkin epäselväksi, mitä tästä konkreettisesti seuraa lapsen näkökulmasta. Kuva: Ville Miettinen

Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että lastensuojelulakiin esitetyssä lisäyksessä sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoituksesta ei käsitellä henkilöstömitoituksen konkreettisia vaikutuksia lapsiin.

– Tietopohja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden nykyisestä määrästä ja asiakkaiden määrästä työntekijää kohden on yllättävän puutteellinen, arviointineuvosto katsoo.

Lastensuojelulakiesityksen tavoitteena on vähentää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työn kuormittavuutta ja tätä kautta vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista lastensuojelussa. Yhdellä sosiaalityöntekijällä voisi olla vastuullaan enintään 30 lasta vuodesta 2024 eteenpäin.

Arviointineuvosto kiinnitti lausunnossaan huomiota tietopohjan ohuuteen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden nykyisestä määrästä ja asiakkaiden määrästä työntekijää kohden.

– Näin keskeisten tietojen puutteellisuus vaikeuttaa lainvalmistelijan mahdollisuuksia perustella henkilöstömitoitusta. Kyse on kuitenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten perus- ja ihmisoikeuksista, jolloin tietopohjan pitäisi olla riittävän täsmällistä ja kattavaa.

Arviointineuvoston lausunnon mukaan esitys on kirjoitettu paljolti hallinnon näkökulmasta.

– Lasten keskeiset ongelmat nykyisessä järjestelmässä jäävät osin epäselviksi. Esitysluonnoksesta ei myöskään käy ilmi, mitä vaikutuksia lapselle konkreettisesti seuraa sosiaalityöntekijöiden uudesta henkilöstömitoituksesta.

Arviointineuvosto huomauttaa myös, että lakiesityksessä käsitellään vain vähän lastensuojelun, psykiatrian ja esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten auttamisen yhteistyötä ja työnjakoa.

– Tämän vuoksi on vaikea arvioida, miten tehokkaasti lastensuojelun uusi henkilöstömitoitus kokonaisuutena auttaa lapsia. 

Arvointineuvosto pitää lausunnossaan positiivisena sitä, että lakiesitysluonnoksessa on kyetty laskemaan kustannusarviot, vaikka suoria tilastotietoja asiakokonaisuudesta ei ole käytettävissä.

Esitysluonnoksessa on arvioitu uusien työntekijöiden palkkauksesta ja uusien koulutuspaikkojen ai-heuttamat kustannukset julkiselle taloudelle. Lisäksi on käsitelty sosiaalityöntekijöiden pulaa työ-markkinoilla ja sen aiheuttamia seurauksia.

Lainmuutos aiheuttaa noin prosentin lisäyksen kuntien lastensuojelukustannuksiin. Esityksessä on arvioitu erilaistenolemassa olevien tietojen avulla tarvittavat luvut ja kuvattu, miten lopputuloksiin on päästy.

– On hyvä, että kuntien kustannuslisäystä on suhteutettu kuntien koko lastensuojelukustannuksiin. Esityksen tietopohjassa on kuitenkin merkittäviä aukkoja, joten taloudellisiin arvioihin liittyy paljon epävarmuutta ja riskejä, mitä tulisi käsitellä myös esityksessä. Kustannusarviot tulisi antaa vaihteluvälillä, arviointineuvosto lausuu.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta, ja esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Aiemmin lastensuojelusta:

Kuntalehden podcast pohtii koronan vaikutusta lapsiin ja nuoriin, lastensuojelun kuormitusta ja haasteita – ”meillä ei ole lasten päihdepalveluja Suomessa”

Koronan entisestään kuormittama lastensuojelu helisemässä mielenterveyspalvelujen vähyyden takia – ”nuorispsykiatrian tilanne katastrofaalinen”

Lastensuojelun kustannukset jatkavat nousuaan suurimmissa kaupungeissa – sijoitukset aiheuttavat valtaosan kustannuksista

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*