kuva: Tilda Hopia / Vaasan yliopisto
Petri Virtanen aloitti elokuun alussa hallintotieteen professorina Vaasan yliopistossa sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineessa. Professuuri on osa-aikainen ja tutkimuspainotteinen ja ulottuu heinäkuun 2021 loppuun.

Vaasan yliopistossa elokuun alussa hallintotieteen professorina aloittanut Petri Virtanen sanoo, että isoja kaupunkeja koskevat ratkaisut ovat koko sote-uudistuksen kriittinen kysymys.

– Perustuslaillisilta tulkintavaikeuksilta tuskin vältytään tälläkään kertaa, koska isoja kaupunkeja koskevat ratkaisut voidaan tulkita sellaisiksi, että niiden myötä kunnat ja kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan.

Virtanen on varma, että pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien ja Uudenmaan kuntien lisäksi myös muut suuret kaupungit haluavat erillisratkaisunsa. Ja näihin ratkaisuihin olisi syytä mennä, jos sote halutaan viimein saada maaliin saakka.

– Ajattelutapa, jossa rakennetaan yhtenäinen malli koko Suomeen, ei vaan yksinkertaisesti toimi, kun otetaan huomioon esimerkiksi väestömuutokset isoihin kaupunkeihin ja sitten ylipäänsä väestön ikääntyminen.

Uudistus on kokoluokaltaan ja vaikeusasteeltaan erittäin suuri, mutta siitä huolimatta nyt pitäisi Virtasen mukaan viimein saada valmista aikaan. Rinteen hallituksen sote-yrityksen kannalta kriittistä eletään vuodenvaihteeseen asti.

– Siihen mennessä pitäisi saada selvyys yhtäältä pääkaupunkiseudun sote-erillisratkaisuista ja toisaalta kuntien halukkuudesta ja mahdollisuuksista vastata itse omista sote-palveluistaan jatkossa.

Ajattelutapa muuttunut valtionhallinnossa

Maailmalla on myös toimivia sote-järjestelmiä. Virtanen ei ole kuitenkaan törmännyt vielä malliin, joka oli kopioitavissa Suomeen. Näin siksi, koska Suomen nykyinen järjestelmä on ihan omanlaisensa ja syntynyt kerroksellisesti viimeksi kuluneen noin 55 vuoden aikana.

– Meidän pitäisi kuitenkin katsoa maailmalta mallia esimerkiksi siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista voi kehittää, miten palvelukonsepteja voi uudistaa, miten julkisen politiikan reformeja oi viedä fiksulla tavalla läpi ja miten kokeilutoiminnan voi valjastaa osaksi isoja reformeja. Näissä meillä on paljon opittavaa, Virtanen sanoo.

Kaikista odotettavissa olevista vaikeuksista huolimatta Virtanen suhtautuu melko optimistisesti Rinteen hallituksen mahdollisuuksiin selviytyä omasta sote-urakastaan. Yksi toivoa antava tekijä on Virtasen mielestä se, että valtionhallinnon puolella on tapahtunut ajattelutavan muutosta.

– Olen tavannut vuosina 2016-2018 ministeriöiden johtoa johtamiskoulutuksessa ja arvioni on, että ministeriöiden johdon yhteistyövalmiudet ja -rakenteet ovat muuttuneet positiiviseen suuntaan. Koko johtamisen oppimisajattelu rakennetaan nykyään ilmiölähtöisen julkisen politiikan pohjalle.

– Myös Rinteen hallituksen muodostamisessa hyödynnetiin ilmiölähtöisen julkisen politiikan ajattelutapaa. Hallitusohjelma muodostettiin ajankohtaisten ja 2020-luvulla edessä olevien ilmiöiden pohjalta, hän sanoo.

Tutkimuspainotteinen tehtävä Vaasassa

Petri Virtasen professuuri Vaasassa sijoittuu sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineeseen. Se on osa-aikainen ja tutkimuspainotteinen ja ulottuu heinäkuun 2021 loppuun.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Virtanen on tutkinut paljon julkisen politiikan ja hallinnon johtamista, ministeriörakennetta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmiä, palveluperusteista julkista hallintoa ja julkisten organisaatioiden älykkyyttä.

– Parhaillaan viimeistelen kirjaa Leading Public Administration, joka on kirjoitettu yhdessä kollegani Marika Tammeaidin kanssa ja jonka Springer-kustantaja julkaisee globaalisti ensi vuoden alussa.

Virtasella on kaksoisrooli, sillä hän on myös Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan toimitusjohtaja. Hän on ilahtunut siitä, että Rinteen hallituksen ohjelmassa on maininta kansallisen lapsistrategian valmistelemisesta.

– Se on hieno asia. Työ täytyy tehdä erittäin huolellisesti ja aidosti tulevaisuuteen kurkottaen. Tulevaisuudentutkijoiden mielestä seuraavat 20 vuotta muuttavat ihmiskunnan elämää ja yhteiskuntaa enemmän kuin viimeiset 200 vuotta yhdessä. Minusta tavoitteeksi ei riitä muu kuin se, että Suomesta tehdään maa, joka on maailman paras paikka lapsille.

Petri Virtasen lista: Kahdeksan syytä, miksi sote-uudistuksen synnyttäminen on ollut Suomessa niin vaikeaa

1. Uudistusta ei ole valmisteltu aidosti parlamentaarisesti. Nyt tähän on edellytyksiä, koska pääministeri Rinteen hallitus on nostanut esille parlamentaaristen komiteoiden käytön mahdollisuuden tämäntyyppisissä isoissa reformeissa.

2. Uudistukseen liittyvän poliittisen agendan muuttuminen hallituskauden aikana. Poliittiset tavoitteet ovat muuttuneet ja niitä on koplattu toisiinsa tavalla, joka on tehnyt uudistuksesta käytännössä mahdottoman toteuttaa.

3. Poliittisen ohjauksen häilyvyys. Johtuu oikeastaan edellisestä. Tämä on johtanut monenlaisiin ongelmiin uudistusten läpiviemisessä ministeriöissä ja tuonut mukanaan hallinnolliseen valmisteluun tempoilevuutta ja mahdottomia aikatauluja.

4. Uudistuksia on alettu rakentaa hallituskauden vaihtuessa aina uudelleen A:sta Ö:hön. Edellisellä kaudella tehtyä valmistelutyötä on siis ollut vaikea hyödyntää johtuen poliittisista suhdanteista ja poliittisen agendan häilyvyydestä. Tämä on paradoksi, koska sote-uudistuksen tarpeellisuudesta poliittisen kentän toimijat ovat sinänsä olleet samaa mieltä.

5. Sote-uudistuksiin liittynyt ajattelutapa kaiken olemassa olevan ”alas repimisestä” ja ”kaiken uudelleen rakentamisesta”. Nykyisessä järjestelmässämme on nimittäin paljon hyvääkin – esimerkiksi terveydenhuollossa ja varsinkin erikoissairaanhoidossa hoitoa ja toimintaprosesseja on jo paljon tehostettu. Vanha viisaus on, ettei jotain hyvin toimivaa kannata rikkoa.

6. Tietojärjestelmien erillisyys ja sote-rakenteiden sisäisiä hierarkioita mukaileva luonne. Niin kauan kuin tietojärjestelmien uudistaminen ei tapahdu käsi kädessä toiminnallisen reformin kanssa, lopputuloksesta ei voi tulla kovin hyvä.

7. Sote-uudistukset ovat olleet aika monesti nähty hallinnollisiksi reformeiksi, ei palveluintegraation toteuttamisen mahdollisuutena. Kokonaan oma lukunsa on jo alkanut hyvinvointiajattelun muutos, joka korostaa kansalaisten ja palvelujen käyttäjien subjektiivisia valintoja. Tämä edellyttäisi sosiaali- ja terveydenhuollossa uudenlaista ajattelua esimerkiksi hallinnollisia ja palvelureformeja tukevista kampanjoista, jotka liittyisivät esimerkiksi ihmisten terveyskäyttäytymisen muutoksiin. Liikunta, tupakoimattomuus ja kohtuullinen alkoholinkäyttö ovat asioita, jotka vaikuttavat suoraan terveysmenoihin. Samoin olisi hyvä muistaa, että maamme keskeiset sosiaali- ja terveysongelmat ovat jo muuttaneet muotoaan. Nykyisin keskeisiä ongelmia ovat mielenterveyden erilaiset häiriöt, masentuneisuus ja yksinäisyys: nämä kysymykset pitäisi saada näkymään nykyistä vahvemmin uusissa palvelukonsepteissa ja -ratkaisuissa.

8. Sote-uudistuksia on yritetty toteuttaa liian massiivisina projekteina. Kokonaisvaltaisen sote-reformin suunnittelu, valmistelu ja toimeenpanon käynnistäminen tuskin onnistuu yhden hallituskauden aikana. Tämä fakta avaa mahdollisuuden fiksulle kokeilutoiminnalle, jota voitaisiin toteuttaa erilaisissa sote-palveluissa valtakunnallisesti tai eri puolella Suomea riippuen siitä, missä vaiheessa maakunnat ovat ja millaisia asioita halutaan kokeilla. Näihin kokeiluihin voisi liittää käyttäytymistaloustieteestä tuttua tuuppauksen (nudge) ideaa, jossa kansalaisten terveyskäyttäytymistä jaa palvelupreferenssejä haluttaisiin muuttaa kokonaistaloudellisesti järkevään suuntaan ja myös kohti parempaa palvelukokemusta.

 

Petri Virtanen sosiaali- ja terveyshallintotieteen osa-aikaiseksi professoriksi Vaasan yliopistoon

 

Avatar
Jorma Ylönen
jorma.ylonen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. “LEX-RAUTAVAARA JA SASSIIN”
    Pitkien etäisyyksien kuntien kanta: SOTE uudistuksen vaikutuksia kansantalouteen ei ole arvioitu riittävästi. Kunnat ovat valmiita nostamaan esille harvaan asuttujen alueiden problematiikan jopa erityislainsäädännön muodossa.

    “Lex-Rautavaara” tarkoittaa sitä, että kuntalaisten peruspalveluja tulee tarkastella valtion ja kuntien palveluiden kokonaisuutena. Valtion palveluiden väheneminen pitkien etäisyyksien alueilla vaarantaa kuntalaisten perusturvallisuutta ja lisää kuntien palvelupaineita. Harvaan asutuilla alueilla on tärkeää turvata myös kuntalaisten asiointi tietoverkoissa, sillä sähköisten palvelujen merkityskorostuu edelleen tulevaisuudessa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*