Vantaan kaupungin mukaan on valitettavaa,että sote-uudistuksen vaikutusten arvioinnissa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomioita siihen, miten perustavanlaatuisia vaikutuksia uudistuksella on kuntien tehtäviin, rahoitukseen ja tulevaisuuteen. - Esitys ei myöskään tunnista kaupungistumista, suurten kaupunkiseutujen erityispiirteitä tai kaupunkiseutujen kasvavaa merkitystä, lausunnossa kritisoidaan. (Kuva: Ville Miettinen)

Vaikka Sanna Marinin, sd., hallituksen luonnosteleman sote-uudistusmallin rahoitusratkaisua pidetäänkin parempana kuin edellisen hallituskauden yrityksessä, löytyy uuden soten huolista suurin juuri rahoituksesta lakiluonnoksesta annettujen lausuntojen perusteella.

Lakiluonnoksesta annettavien lausuntojen takaraja on perjantai 25. syyskuuta. Toistaiseksi annettujen vajaan parinsadan lausunnon mukaan kannatusta saa se, että valtio rahoittaa pääsosin perustettavien sote-maakuntien toiminnan.

– Tämä rahoitusmalli on sote-palvelujen tarvetta ajatellen järkevämmällä pohjalla, sanoo Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi edelliskauden sote-uudistukseen verraten.

Lausuntoja on viilattu ja naulattu tällä viikolla monella taholla, niin myös Lapissa.

Uudistusta ylipäätään pidetään erittäin tarpeellisena. Pienemmissä kunnissa nähdään välttämättömänä, että uudistus vihdoin menee eteenpäin. Suurissa kaupungeissa uudistuksen periaatteet saavat kovempaa kritiikkiä, muun muassa rahoituksen jakautumisen ja riittävyyden – tai riittämättömyyden – vuoksi.

Rahoitusratkaisussa Riipin mukaan suurimmat asiat kuntien näkökulmasta liittyvät siihen, miten niiden kyky selvitä elinvoimahaasteista turvataan. Sotea rahoitetaan valtion tuella ja asiakasmaksuilla. Ideana on tarveperusteinen rahoitus.

Kuntien tulopohjan riittämisen ohella iso kysymys myös Lapissa on sote-kiinteistöihin liittyvät riskit. Maakunta vuokraa kiinteistöt neljäksi vuodeksi, mutta määräajan jälkeen sillä on oikeus irtisanoa vuokrasopimus, jos se ei tarvitse kiinteistöjä.

Mikäli vuokrasopimusta ei jatketa, riskinä kunnille voivat olla tyhjilleen jäävät kiinteistöt, mahdolliset ylläpitokustannukset ja investointivelka sekä mahdolliset purkukustannukset.

Epäedulliset vuokrasopimukset voivat rasittaa myös sote-maakunnan taloutta, Lapin liiton lausunnossa muistutetaan.

Lapissa kannetaan huolta siitä, vaikuttavatko sote-uudistuksen kuntataloudelliset vaikutukset kriisikuntien arviointimenettelyyn. Kiinteistömassaa, jonka kohtalo on avoin, on paljon.

– Kiinteistökysymyksiin pitäisi olla valtakunnallinen ohjelma, jossa voitaisiin poistaa kuntien taseesta niitä kiinteistöjä, jotka eivät tule sote-käyttöön, ilman kirjanpidollisia seurauksia, Mika Riipi sanoo.

Muutosrajoitin halutaan pois

Toinen rahoitukseen liittyvä huoli niin Lapissa kuin muualla liittyy suunniteltuun tasausjärjestelmään. Keskiviikkoiltapäivään mennessä yksikään lausunnonantaja ei ollut vastannut varauksetta ”kyllä” kysymykseen siitä, ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt hyväksyttäviä ja riittäviä.

Vastausten jakautuminen kysymyksessä “Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 29 ja 30 §)?”, kun lausuntoja oli annettu 165. Näyttökuva lausuntopalvelu.fi-sivustolta.

Lakiluonnoksessa on esitelty muutosrajoitin, jonka tarkoituksena on hillitä kustannusten kasvua. Jos kunnan sote-kustannukset nousevat valtakunnallista keskiarvoa enemmän, vähennetään siltä osin 60 prosenttia lisääntyneistä kustannuksista pysyvästi tulevista valtionosuuksista.

Lakiluonnoksen mukaan ”tasauksella turvattaisiin uudistusta edeltävä taloudellinen tilanne eli vuonna 2022 vallinneen kuntakohtaisen tasapainotilan säilyminen jokaisessa kunnassa ennallaan” uudistuksen voimaantulovuonna eli vuonna 2023. Tämän lisäksi voimaantulon jälkeisinä vuosina rajoitettaisiin muutoksen asukaskohtaisesti laskettuja euromääräisiä vaikutuksia. Muutos voisi olla enintään +/ 100 euroa asukasta kohden viiden vuoden aikana.

– Tarveperusteinen kriteeristö kohtelee Lappia oikeudenmukaisesti, mutta leikkuri leikkaa vaikutuksia sillä tavalla, että varsinkin alkuvaiheessa alueella on tosi vaikea lähteä palveluita kehittämään, Mika Riipi sanoo.

Kangasalan kaupungin lausunnossa puolestaan muistutetaan, että menettely rankaisee kuntia niiden sote-palvelujen järjestämisestä, johon niillä on velvollisuus vielä vuonna 2022.

– Koko muutosrajoitin tulisi poistaa esityksestä, koska kunnilla on vielä velvollisuus järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntien rahoituksen leikkaaminen pysyvästi siksi, että kunta järjestää sille lailla osoitetut tehtävät välttämätöntä tarvetta vastaavasti ei voi edetä lainsäädännössä, Kangasalla nähdään.

Kangasalan kaupunki muistuttaa myös, että tulevalla rahoitusmallilla ja valtionosuusjärjestelmän muutoksilla on ratkaiseva merkitys kuntien tuleviin toimintamahdollisuuksiin niin perusoikeuksien toteuttajana kuin elinvoima- ja kilpailukykytehtävien hoitajana.

– Koska kunnat huolehtivat jatkossakin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella merkittävästä määrästä perusoikeudellisia tehtäviä (mm. varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus), on niiden hoitamisen edellytykset turvattava kannustavan rahoitusratkaisun avulla. Myös perustuslain rahoitusperiaate edellyttää, että kunnille turvataan riittävät voimavarat niille jäävien tehtävien hoitamiseksi, lausunnossa todetaan.

Kangasala jakaa myös Lapin huolen sote-kiinteistöihin liittyvistä riskeistä. Kaupungin mukaan tarvitaan nopeasti kunnollisia sitoumuksia mm. kiinteistöijen korjauskysymysten ratkaisemiseksi.

– Esitetty omaisuusjärjestely on kuntien näkökulmasta epäoikeudenmukainen ja kohtuuton. Se vaarantaa myös kuntien mahdollisuuksia selviytyä jäljellä jäävien tehtävien hoitamisesta. Kuntien taseeseen ja vastattavaksi jää merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyvä kiinteistömassa, vaikka toiminta siirtyy maakuntaan, Kangasalan lausunnossa todetaan..

– Perustellusti voidaan epäillä kuntien intressiä investoida ja kunnostaa omistuksessaan olevia kiinteistöjä, kun otetaan huomioon, että kiinteistöjen tulevaisuus on jatkossa epävarma.

Valtionosuuksista suuri huoli

Kuhmon kaupungin lausunnossa todetaan muutosrajoittimen laskentamallin kohtelevan epäoikeudenmukaisesti erityisesti niitä kuntia, jotka ovat hoitaneet niille annetut lakisääteiset tehtävät ja velvoitteet erityisen hyvin, kun otetaan huomioon tarvevakioitu tehokkuus.

Epäoikeudenmukaisuus todetaan myös mm. Vantaan kaupungin huomioissa.

– Rahoitusmalli kohtelee epäoikeudenmukaisesti kuntia, jotka ovat pystyneet esimerkiksi tuottavuustoimenpiteiden, rakenteellisten uudistusten sekä volyymietujen kautta pitämään sote-kustannukset tarvevakioitua keskiarvoa alemmalla tasolla, Vantaan lausunnossa todetaan.

– Kunnilta, joiden tarvevakioitu indeksi alittaa raja-arvon sata, siirtyy sosiaali- ja terveyspalvelujenkustannuksia vähemmän kuin niiltä, joilla tarvevakioitu indeksi ylittää raja-arvon sata. Tämä hyödyttää valtiota tulevien maakuntien rahoituksessa pienempänä lähtötilanteen kulutasona. Tästä kuitenkin epäloogisesti rangaistaan näin toimineita kuntia heikentämällä talouden tasapainoa siirtymäkauden aikana.

Kesäkuussa tehdyn laskelman mukaan Vantaan osalta tämä tasapainon heikkeneminen olisi 14,6 miljoonaa euroa.

– Oikeudenmukaisempi lähtökohta olisi muokata mallia niin, että muutos pysyisi 0-tasolla kunnan aikaisempaan talouden tasapainotilaan nähden.

Lakiluonnoksessa ei ole huomioitu koronaviruksen kuntataloutta heikentävää vaikutusta, joka ulottunee myös vuosiin 2021 ja 2022, joiden kustannus- ja tulotietoja käytetään uudistuksen laskelmien pohjana, Iin kunnan lausunnossa muistutetaan.

Iin näkemyksen mukaan uudistuksen pysyväksi osaksi kuntien valtionosuuteen jääviä siirto- ja tasausmekanismeja ei voi perustaa näiden vuosien tietoihin.

– Uudistusta tulee joko siirtää, lakiluonnoksessa esitettyjä laskentavuosia muuttaa tai siirto- ja tasausmekanismien laskennassa käytettävistä tiedoista tulee erottaa koronaepidemian vaikutus sekä tulo- että menopuolelta.

Pohjois-Karjalasta ”täystyrmäys” rahoitusratkaisulle

Pohjois-Karjalassa sote-lakiluonnoksessa esitettyä rahoitusmallia pidetään alueelle kohtuuttomana, ja Pohjois-Karjalan liitto toteaakin verkkosivuillaan antavansa mallille ”täystyrmäyksen”.

Pohjois-Karjala muistuttaa, että se on jo sopeuttanut palvelukustannuksia vastaamaan kuntien talouden kantokykyä.

– Jos siirtymätasaus toteutuu esitetyllä tavalla, Siun sote eli sote-maakunta saa nykytilanteeseen verrattuna vain 25 miljoonaa euroa lisää rahoitusta vuosittain siirtymäkauden jälkeen, kun sen pitäisi olla 65 miljoonaa euroa. Siirtymäkauden takarajaksi on suunniteltu vuotta 2029.

– Ei ole perusteltua, että tasauksella leikataan Pohjois-Karjalan rahoitusta erittäin merkittävästi siitä, mitä sen kriteerien mukaisesti pitäisi olla. Muutostasaus kyseenalaistaa tasavertaisten palvelujen turvaamisen myös perustuslain näkökulmasta, lausunnossa todetaan.

Myös Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käsitteli lausuntoa maanantaina. Sen mukaan uudistuksen periaatteena tulee olla lähtökohtaisesti se, että kunnat eivät ajaudu talousvaikeuksiin.

Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus näyttää kuitenkin siltä, että kuntien talouden huomioonottaminen on unohdettu, Pohjois-Karjalassa nähdään. Tasaus sataan euroon asukasta kohden tarkoittaisi maakunnalle pysyvästi yhdeksän miljoonan euron tappiota.

– Neljä Pohjois-Karjalan kuntaa (Kitee, Polvijärvi, Lieksa ja Nurmes) joutuu lähes yhden tuloveroprosentin tuottoa vastaavan talouspaineen alle, mikäli rahoitus asetetaan esitetylle tasolle.

Pohjois-Karjalan kunnanjohtajista Kontiolahden Jere Penttilä ja Juuan Markus Hirvonen painottivat Twitterissä, että sote-uudistus on tärkeä viedä nyt vihdoin maaliin.

Varsinais-Suomi: Sopeuttamista edessä

Varsinais-Suomen liiton lausunnossa muistutetaan, että laskelman mukaan Varsinais-Suomessa sote-palveluiden rahoitus tulee supistumaan nykyisestä runsaat 9 miljoonaa euroa.

– Kun palvelut on järjestettävä nykyistä vähemmällä rahalla, edessä on ensivaiheessa todennäköisesti toiminnan sopeuttaminen ja yhteistoimintaneuvottelut.

– Rahoitusmalli pitää sisällään myös säästötavoitteen, sillä esityksen mukaan sote-maakuntien rahoitusta tarkistettaisiin vain 80-prosenttisesti vastaamaan palvelutarpeen kasvua. Toisaalta uudistukseen sisällytetty sote-maakuntien jälkikäteinen lisärahoitusmahdollisuus johtaa helposti automaatioon ja kustannusten karkaamiseen, Varsinais-Suomen liiton hallituksen lausunnossa todetaan.

Kunnat sivuutettiin valmistelussa

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen muistuttaa, että kuntasektoria ei otettu mukaan lakiesitysluonnoksen valmisteluun. Tätä on kritisoinut myös mm. Kuntaliitto verkostoineen.

Timonen jakaa Vantaan ja Kuhmon huolen todetessaan, että lakiluonnokseen on jäänyt useita kaupunkeja eriarvoistavia ja syrjiviä tekijöitä.

Lakiesityksessä oleva rahoitusmalli kohtelee epäoikeudenmukaisesti kuntia, jotka ovat pystyneet esimerkiksi tuottavuustoimenpiteiden ja rakenteellisten uudistusten kautta pitämään sote-kustannukset tarvevakioitua keskiarvoa alemmalla tasolla, Timonen sanoo Lahden kaupungin tiedotteessa.

Hänkin korostaa, että sote-uudistuksella ei saa olla vaikutusta kaupungin talouden tasapainoon, eikä pysyvää valtionosuuksien vähennystä uudistuksen jälkeen.

Valmistelua ja rahoitusmallia arvostellaan myös Helsingin kaupungin lausuntoesityksessä, jota käsitellään valtuustossa keskiviikkona 23. syyskuuta.

– Uudistusta on valmisteltu hyvin monivaiheisena prosessina ja siitä on ollut hankalaa muodostaa kokonaiskuvaa. Erityisesti uudistuksen rahoitusmallista sekä taloudellisista vaikutuksista kokonaiskuvan muodostaminen on edelleen käytännössä mahdotonta, lausuntoluonnoksessa kritisoidaan.

Helsingin lausuntoluonnoksessa pidetään pääkaupungille tulevaa arvioitua soten rahoitusosuutta kohtuuttoman niukkana, eikä lakiesitys ota huomioon metropolialueen keskuskaupungin sosiaalisten ja terveydellisten erityisongelmien moninaisuutta ja laajuutta.

Helsingissä nähdään lakiluonnoksen valmistelun ylipäätään tapahtuneen kaupungeille tärkeitä näkökulmia sivuuttaen.

– Nyt esitetyn uudistuksen riskinä on, että se päinvastoin vaikeuttaa etenkin suurissa kaupungeissa väestönkasvun ja maahanmuuton haasteisiin vastaamista, väestön terveyden ja hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämistä sekä eriytymiskehityksen torjumista. Uudistus onkin edelleen ennen kaikkea pienten kuntien tarpeista lähtevä.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, kok., vastusti äänekkäästi Sipilän hallituksen yrittämää sote-uudistusta ja ennakoi Twitterissä myös Marinin hallituksen soten kaatuvan.

Aiheesta aiemmin:

“Mikä on kunta tulevaisuudessa?” – Sote-lausuntoja sorvaavissa kunnissa huoli toimintamahdollisuuksista, lakiluonnoksen ei nähdä mahdollistavan tavoitteitaan

Uudenmaan kunnissa huoli sote-uudistuksen rahoitusmallin vaikutuksista – “Voi sanoa, että palvelutaso romahtaa”

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kymenlaaksossa päätettiin yhtyä kuntien yhteiseksi yhtiöksi Kymsote:ksi. Alkoikin melkoinen turbulenssi kuntia kuulematta.
    Hamina on yli 20.000 asukkaan kaupunki. Palvelumme olivat erittäin kattavat ennen liittymistä ja todella laadukkaat.
    Nyt huomaamme, että heti liittymisen jälkeen tuli laskua lisää huomattavasti.
    Nyt tällä hetkellä jo rankasti riisutuista palveluista maksamme yli puolet enemmän kuin ennen liittymistämme Kymsoteen. Katumus on suuri liittymisemme suhteen, vaikka hoitoketjumme oli sama kuin nytkin.

    Mikä tämän kustannusten nousun aiheuttaa? Ensinnäkin valtaisa koneisto on jos jonkinlaista johtajaa suurilla palkoilla. On yhtiöitä joka lähtöön jossa kallis osakeyhtiöorganisaatio. Esimerkkinä laskutus: Ennen työnnettiin 11,50 laskusta muovikortti koneeseen ja lasku oli maksettu. Nyt tieto menee usean mutkan kautta laskutusyhtiöön, josta sitten lähtee tämä 11,50 lasku kirjeitse valitusosoituksineen postissa asiakkaalle. Laskun kierto ja paperikustannukset ovat yksistään suuremmat kuin siitä saatava maksu. Vastaavaa tapahtuu esim. kotisairaanhoidossa. On niin tarkkaa kuka saa tehdä niissä ahtaissa ja alkeellisissa oloissa mitäkin….esimerkkinä 30 vuotta sairaanhoitajan työtä tehnyt akuuttiosastolla työskennellyt ja kotisaisaalassakin töitä tehnyt hoitaja ei saa AB-pussia iv:sti laittaa tippumaan kun on “kotisairaanhoito” nimikkeellä työssä, vaan päällekkäin tulee yhtä kauan tai vähemmän koulutusta saanut henkilö sen tekemään. Kyllä hintaa ja kiirettä saadaan tällä menolla aikaiseksi. Tässä vain pari esimerkkiä ja niitä on lisää kyllä….

    Jos tähän suuntaan ja pahempaan vielä mennään Maakuntamallissa olen surullinen.
    Kuntana osasimme hoitaa asiat hyvin.

    1. Perusterveydenhoito laadukkaan.
    2. Erikoissairaanhoito laadukkaana
    3. Vaativa erikoissairaanhoito laadukkaana.

    Kuntien toiminta pitää antaa olla sellaisena kun katsotaan tarpeelliseksi. Meiltä on hämmennetty lähes kaikki ja riisuttu tyngäksi. Ennen halusi lääkärit ja hoitajat kilvan meille töihin….nyt on vaikeuksia.

    Uskokaa jo, että suuret ikäluokat vanhenevat nopeasti 10 – 15 vuotta niin he eivät ole rasittamassa talouttanne eikä viemässä paikkoja eikä tarvitse rakennella suuria kun he ovat nukkuneet pois.
    Nyt myllätään liikaa….

    Sipilällä oli ratkaisu edellisessä Hallituksessa sotekiinteistö ongelmaan: Oltiin jo perustamassa kiinteistöyhtiötä Valtiovallan taholta kaikkille sotekiinteistöille, jotka olisi jääneet yli oman tarpeen.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*