Asiantuntijoiden mukaan hallituksen esittämässä mallissa haasteet päästä tavoiteltuun palveluintegraatioon ovat suuret. Kuva Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksesta. (Kuva: Ville Miettinen)

Kuntalehti kysyi kymmeneltä sote- ja maakuntauudistukseen perehtyneeltä asiantuntijalta, mitkä ovat kiistellyn mallin tärkeimmät hyvät puolet ja suurimmat ongelmat.

Uudistuksen projektijohtaja, hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, sanoo olevansa yllättynyt siitä, että ei olla halukkaita aitoon keskusteluun mallin kehittämisestä, vaan ollaan vain jyrkästi, että ei.

– En usko, että kukaan voisi kehittää ideaalimallia kerralla.

Esitetyn mallin merkittävänä hyötynä hän pitää nykyistä suurempia hartioita.

Emeritusprofessori Martti Kekomäki myöntää tekevänsä kaikkensa, ettei sote-uudistus nyt menisi läpi eduskunnassa. Yhden myönteisen puolen hän mallista löytää.

– Hyvä puoli on se, että kunnat vaihtuvat suuremmiksi yksiköiksi.

Hallituksen esittämän sote-mallin hyvä puoli on, että so ja te on integroitu, näkee Heikki Hiilamo.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on valmis kannattamaan nykyistä versiota, mutta varauksin. Hänen mielestään mallin pitäisi kestää perustuslaillinen tarkastelu.

– Rahoitusmalli on toimiva, vaikka maakuntien verotusoikeus olisi parempi.

Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa näkee, että uudistustyö on käynnistänyt uutta hyvää kuntien välistä yhteistyötä. Uudistusehdotuksen rahoitusmallin hän näkee yhtenä suurimmista ongelmista.

– Kustannusten hillintä on hyvä tavoite, mutta mallin ratkaisut eivät tue sitä.

Uudenmaan muutosjohtaja Markus Sovala pitää uudistusta väistämättömänä, mutta arvostelee aikataulua.

– Tarvitaan yksittäistä kuntaa leveämmät hartiat. Kun se toteutetaan, on järkevää siivota valtion vanha piirihallintokin.

Valinnanvapauslaki kaventaa mahdollisuuksia päästä sote-uudistuksen tavoitteisiin, arvioi Kuntaliiton Tarja Myllärinen.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen hyväksyisi ratkaisun tiukoin reunaehdoin.

– Maakunnalla pitäisi olla valta päättää asiakassetelistä, henkilökohtaisen budjetin käytöstä, käyttöönoton aikataulusta ja tilaajatuottajamallista niin, että se voisi rakentaa oman toimivan mallinsa.

Hän muistuttaa, että Kuntaliitto on pitänyt esillä kuntien mahdollisuutta toimia tuottajana.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kok., on vakuuttunut siitä, että mallilla, johon kuuluu valinnanvapaus, rapautunut perusterveydenhuolto vahvistuu.

– Kansansairaudet, esimerkiksi diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet edellyttävät toimivia perustason palveluita.

HUSin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen on hyvin kriittinen.

– Kannattaako tehdä uudistusta, jossa mitään tavoitteista ei saavuteta?

Hänen mielestään esityksen rakenteelliset ongelmat ovat niin suuria, ettei korjaus voi onnistua eduskuntakäsittelyssä.

Kansanedustaja Pekka Puska, kesk., pitää selvänä, että alkuvaiheessa kustannukset kasvavat, mutta pidemmän päälle saadaan säästöjä.

– Toteutusvaiheessa nähdään, miten se menee ja sitten asioita voidaan korjata.

Kansanedustaja Elina Lepomäki, kok., ei voi hyväksyä esitettyä mallia.

– Palkkaharmonisointi on yksi iso juttu, jonka kustannuksia ei vielä tiedetä.

Lue koko juttu tuoreesta Kuntalehdestä.

TOIMITTAJAT: EERO KARISTO JA MARTTA NIEMINEN

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*