Mäki-Lohiluoma: Sote-uudistukselle ainakin kaksi vuotta aikaa
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Sote-uudistus on niin mittava ja soten ulkopuolelle ulottuva uudistus, että sen huolelliselle valmistelulle on varattava vähintään kaksi vuotta aikaa, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
– Jos työ käynnistyisi tulevana kesänä, niin perusteltua olisi saada esitys uudesta sote-kokonaisuudesta eduskunnan käsittelyyn syysistuntokaudella 2017, sopivasti kuntavaalien jälkeen, Mäki-Lohiluoma toteaa blogikirjoituksessaan.
Kun parlamentaarisesti valmisteltu sote-esitys maaliskuun alussa kaatui, eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, sd., arvioi Kunta.tv:n haastattelussa, että toimiva sote-malli voitaisiin sorvata muutamassa kuukaudessa.
Mäki-Lohiluoma muistuttaa, että soten hallinnon lisäksi pitää pystyä ratkaisemaan mm. talouteen, demokratiaan, tasa-arvoon, aluekehitykseen, saavutettavuuteen, laatuun, tehokkuuteen liittyvät kysymykset.
– Jottei tehtävä kävisi liian helpoksi, niin ei riitä, että etsitään ratkaisu vain soten hallintoon ja toimintaan. Samassa yhteydessä on myös ratkaistava sosiaali- ja terveydenhuollon suhde kuntien muuhun toimintaan. Loppupelissä käsissä on siis suomalaisen demokratian uusien ja vanhojen rakenteiden määrittely.
Lue Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman blogikirjoitus
Kuntaliiton on perusteltava seikkaperäisesti, mitä vikaa on Kainuun sotessa ja Etelä-Karjalan sotessa.
Ylimalkaiset lausunnot ja poliittinen pelaaminen ajan kanssa tulee julkiselle taloudelle todella liian kalliiksi.
Kuntaliiton tehtävä on edistää meidän kuntien asukkaitten etua. Kuntien asukkaat ovat kuntien perustuslaillisia, demokraattisia päättäjiä.
Suomen kuntien ja Suomen kuntatalouden etu on, että sairaanhoitopiirit perustavat itsenäisesti, vaihtoehtoisesti
joko
1) erikoissairaanhoidon ja lähiterveydenhoidon hoitoketjujen integraation
tai
2) erikoissairaanhoidon, lähiterveydenhoidon ja sosiaalitoimen hoitoketjujen integraation.
Kainuun maakunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) hoitoketjujen hallinta – sote-integraatio – on toiminut toistakymmentä vuotta ja Etelä-Karjalan maakunnassa vuodesta 2010.
Perussopimusten kirjoittamiseen muihin maakuntiin ei voi kulua kuin murto-osa siitä ajasta kuin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten perussopimuksen kirjoittamiseen kului.
– Kysykää suoraan Eksotesta.
Eksote on sinällään toiminut kohtuullisesti vaikka alijäämien kanssa onkin suuria ongelmia. Ongelmana on erikoissairaanhoito, josta Eksote ei yksin selviä. Esh:ssä on 50 erikoisalaa, joista Eksote – eli Lappeenrannan keskussairaala – selviää noin puolesta – loppujen osalta se on riippuvainen HYKS:stä. Eksotekaan ei siis olisi täyttänyt kaatuneen sote lain velvoitetta täydellisestä sote – integraatiosta. Sellaistahan ei ole missään maailmassa eikä tule, koska mitkään rahat eivät riitä erikoissairaanhoidon järjestämiseen noin pienissä yksiköissä kuten Eksote. HUS – alueelle mahtuisi 12 Eksotea ja silti samaa mallia koetettiin laittaa Uudellemaallekin. Erityistasoa on edelleen keskitettävä ja lähipalvelut saatava läheltä – niiden – ja myös alemman tason esh;n osalta kunnat voivat organisoitua kuten haluavat – vaikka Eksotea mukaillen – ei sitä kukaan estä eikä siihen tarvita uusia hallintohäkkyröitä – nyt on aikalisän paikka Sote:a uudistettaessa.
Reijo Vuorento:
”Eksotekaan ei siis olisi täyttänyt kaatuneen sote lain velvoitetta täydellisestä sote – integraatiosta.”
HOITOKETJUINTEGRAATIO: Eksoten toiminta-ajatuksena on hoitaa – ”integroida” – asiakkaan hoitoketju tarvittaessa yliopistosairaalaan.
– Yhtä maakunnan asukasta kohti tulee erittäin harvoin tarve lähettää erityisen kalliiseen ja suurta erikoistumista tarvitsevaan hoitoon yliopistosairaalaan – kerran elämän aikana tai ei lainkaan.
ERIKOISTUMINEN: osaaminen ja rationalisointi
Maakuntien keskussairaalat antavat vasteen ”logistisesti ambulanssietäisyydellä” suureen osaan erikoissairaanhoidon tarpeeseen.
1) Mitkä ovat palveluja, jotka on ehdottomasti oltava kaikkien maakuntien keskussairaaloissa?
1.1) Mitkä palvelut voidaan sijoittaa, koko Suomi huomioon otettuna, vain viereisiin maakununtiin keskussairaaloiden rationalisointiperusteella?
2) Mitkä palvelut on oltava ehdottomasti jokaisessa viidessä yliopistosairaalassa: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa?
2.1) Mitkä palvelut yliopistosairaaloissa voidaan sijoittaa vain
– yhteen yliopistosairaalaan niin, että se palvelee koko Suomen tarvetta?
– kahteen yliopistosairaalaan niin, että se palvelee koko Suomen tarvetta?
3) Mitkä erityisen vaativat erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan ulkomailta?
Erityisen vaativat leikkaussalit soisi olevan valtion rahoittamia.