Omavastuut ja asiakasmaksut kasautuvat pienelle joukolle
Kuva: Pixabay
Lääkekulujen omavastuuosuudet ja asiakasmaksut vievät yli 40 prosenttia tuloista 55 000 suomalaisella.
Asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja matkojen omavastuut vievät yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista 55 000 suomalaisella vuonna 2015, kertoo THL:n uusi tutkimus.
Lähes puolet suomalaisista maksoi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Suuri osa maksuista kasautui kuitenkin pienelle joukolle. Kymmenesosa asiakkaista maksoi 47 prosenttia kaikista tasasuuruisista asiakasmaksuista. Tulosidonnaisissa maksuissa kymmenesosa maksoi 44 prosenttia ja suun terveydenhuollossa 30 prosenttia kaikista maksuista.
– Suurimpia maksuja maksavat ikääntyneet ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat. Myös dementiaa ja psykoosia sairastavilla maksujen osuus tuloista kohoaa usein hyvin korkeaksi, sanoo THL:n erikoistutkija Maria Vaalavuo.
Suuria asiakasmaksuja tasataan maksukatolla. Esimerkiksi tasasuuruisia maksuja koskevan katon ansiosta yli 160 000 ihmisen maksutaakka helpottui vuonna 2015. Keskimääräinen maksuhelpotus oli yli 500 euroa.
Asiakasmaksulain mukaan henkilö voidaan myös vapauttaa maksuista kokonaan tai hänen maksujaan voidaan alentaa. Pykälää kuitenkin sovelletaan THL:n mukaan vaihtelevasti.
– Pykälän toimivuuteen käytännössä pitäisi puuttua esimerkiksi ohjausta ja seurantaa parantamalla, Vaalavuo esittää.
Vaihtelua kunnittain
Laki määrää asiakasmaksujen enimmäismäärän, joten ne käytännössä vaihtelevat kunnittain. Nykyinen hallitus on nostanut kattoja, ja osa kunnista otti uudet ylärajat käyttöön, osa ei. Joissakin kunnissa ei ole kaikissa palveluissa ollenkaan asiakasmaksuja. Esimerkiksi Helsinki ei peri maksua lääkärissä käynnistä.
Eroja on pidetty ongelmana kansalaisten tasa-arvon kannalta. Maakuntauudistuksen myötä maksut yhtenäistyvät maakuntien sisällä, mutta niiden välille voi tulla eroja.
Kaikkiaan soten asiakasmaksuista kertyi kunnille ja kuntayhtymille 2015 yhteensä 1,4 miljardia euroa, todeaan Alueuudistus-sivuilla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenot olivat vuonna 2013 arvioilta 25,8 miljardia euroa, josta julkisen rahoituksen osuus 80 prosenttia. Muita maksajia ovat kotitaloudet, työnantajat ja vakuutusyhtiöt.
Menoista 64 prosenttia kului terveydenhuoltoon, 25 prosenttia sosiaalihuoltoon ja 11 prosenttia vanhustenhuoltoon.
Kotitalouksien osuus julkisen terveydenhuollon menoista on Suomessa selvästi suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Suurin syy tähän ovat lääkkeiden ja suun terveydenhuollon korkeat omavastuut.
Maksujen vaikutusta käyttöön ei tutkittu
THL:stä huomautetaan, että tutkimus ei anna vastausta siihen, miten asiakasmaksujen muutokset vaikuttaisivat palveluiden käyttöön ja esimerkiksi terveyseroihin. Kyselytutkimuksissa on kuitenkin nähty, että etenkin pienituloiset jättävät palveluita käyttämättä kustannusten takia. Tähän viittasi muun muassa SOSTE julkistaessaan omat kehysriihitavoitteensa.
– Asiakasmaksujen poistaminen ei ole varmastikaan realistinen ajatus, sillä niillä rahoitetaan noin seitsemän prosenttia kuntien sote-palveluista. Tarkoituksenmukaisempaa voisi olla pohtia, mitkä palvelut kuuluvat maksukaton piiriin ja miten maksuvapautuksia sovelletaan, Vaalavuo sanoo.
Tutkimuksessa selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentumista eri väestöryhmiin vuonna 2015. Lisäksi siinä vertailtiin Suomen asiakasmaksulakia muihin maihin sekä esitetään keinoja, joilla lakimuutosten vaikutuksia voitaisiin vastedes arvioida paremmin.
Tutkimus tukee asiakasmaksuja koskevan lainsäädännön uudistusta, jota valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö. Tutkimuksen on rahoittanut Valtioneuvoston kanslia.
