Satakunta pohtii sote-kuntayhtymää
Porin kaupunki on lähettänyt Satakunnan kunnille kyselyn omaehtoisen maakunnallisen sote-kuntayhtymän valmistelun käynnistämisestä. Kunnilla on aikaa vastausten antamiseen 22. huhtikuuta saakka.
Kyselykierroksen yhteydessä kultakin kunnalta kysytään, tuleeko Satakunnassa käynnistää sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävän ja tuottavan uuden kuntayhtymän valmistelu nykyisen lainsäädännön pohjalta.
Lisäksi selvitetään, tuleeko valmistelussa tavoitella niin sanottua täyttä integraatiota, jossa maakunnan kaikki julkiset sote-palvelut kootaan saman kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamisvastuun alaisuuteen. Kyselyn yhtenä näkökulmana on niin ikään arvioida kuntien vaikuttamismahdollisuuksia sote-järjestämistason päätöksenteossa ja kustannuksista päätettäessä.
Sote-kuntayhtymiä puuhataan myös mm. Hämeessä ja Etelä-Savossa.
Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen perustamishankkeen ohjausryhmä päätti viime viikola, että hankkeen valmistelu jatkuu.
Lyhenteellä ESSO kulkeva Etelä-Savon sotemalli päämäärineen, toteutussuunnitelmineen ja budjetteineen on esitelty kuntien toimintamalleja ja kehittämistyökaluja ilmaiseksi kaikille jakavassa Innokylässä.
Kuntayhtymien perussopimukset vastaavat soten järjestämis- ja rahoituslakeja.
Valtion on maksettava perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 §:stä johtaman RAHOITUSVASTAAVUUSPERIAATTEEN mukaiset valtionisuudet sote-kuntayhtymän jäsenkunnille:
– Mitä suurempi on sekä kunnan ikärakennetta vastaava sairastavuuden rahoitustarve että eduskunnan säätämiä lakeja vastaava rahoitustarve, sitä suurempi on kunnan saama valtionosuus; Suomen kunnat ovat NEUTRAALEJA valtionosuuksien rahoitusvasraavuusperiaatteen tasauksen ansiosta; perustuslain 19 §:n mukaiset yhdenvertaiset sote-palvelut toteutuvat kaikille Suomen nykyisten kuntien ja maakuntuen perustuslaillisessa asemassa oleville asukkaille: PL 19 § ja 121 §.
– Valtioneuvoston on korjattava Katausen hallituksen 3,8 miljardin euron valtionosuusleikkaukset niin, että eduskunnan perustuslakivaliokunna perustuslain 121 §:stä johtama rahoutuperiaate kohtelee Suomen kuntia neutraalisti. Ts. kuntien väliset erot kuntaveroprosenteissa on oltava neutraaleja.
– Valtionosuusuudistus on korjattava rahoitusperiaatteen mukaiseksi ja kuntia neutraalisti kohtelevaksi.
Kainuu ja Etelä-Karjala
Kainuun maakunnassa on toiminut omaehtoinen sote toistakymmentä vuotta ja Etelä-Karjalan maakunnassa vuodesta 2010 lähtien.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten perussopimukseen tulee korjauskierros:
– Maakuntien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien kannattaa tehdä yhteistyötä niin, että omaehtoisten maakunnallisten vaihtiehtojen
a) terveyspiirien – erikoissairaanhoidon ja lähiterveyshoidon integraation
tai
b) sosiaali- ja terveyspiirien – erikoissairaanhoidon, lähiterveyshoidon ja sosiaalityön integraation
perussopimukset saadaan kerralla sellaisiksi, että ne toimivat vuosia ilman kitkaa:
– lähipalvelujen säilyminen nykyisissä kunnissa
– maksuosuudet
– alijäämien kattaminen kuntakain mukaan.