Sote-henkilöstöstä kolme neljästä sai täydennyskoulutusta
KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan vuonna 2014 kuntatyönantajien tarjoamaan täydennyskoulukseen osallistui 77 % kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,4 yhtä koulutettua kohden.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten täydennyskoulutusta annettiin lääkäreille, hammaslääkäreille sekä muulle korkeakoulutetulle sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutukseen osallistui lisäksi 1 477 henkilöä keskimäärin 4,7 päivää.
55 miljoonaa + 123 miljoonaa
Täydennyskoulutuksen välittömät kokonaiskustannukset olivat tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2014 yhteensä 55 miljoonaa euroa ja henkilöä kohden laskettuna 338 euroa. Nämä kustannukset eivät sisällä täydennyskoulutukseen osallistuneiden koulutusajan palkkoja, jotka olivat välilliset työvoimakustannukset mukaan lukien 123 miljoonaa euroa.
KT Kuntatyönantajat kerää vuosittain kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat tiedot. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan kaikkea sellaista suunnitelmallista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista sekä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.
Säännösten mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Terveydenhuollon osalta säännökset ovat olleet voimassa vuodesta 2004 ja sosiaalihuollon osalta vuodesta 2005. Täydennyskoulutusvelvoitteen piirissä on myös varhaiskasvatus.
Koulutuksen tarve vaihtelee vuosittain
Täydennyskoulutukselle ei ole asetettu vähimmäis- tai enimmäismääriä. Koulutuksen tarve voi vaihdella vuosittain mm. työyhteisön toimintojen kehittämisvaiheesta ja henkilön ammatillisesta koulutuksesta ja tehtävästä riippuen huomattavastikin puoleen tai toiseen.
Koulutukseen osallistuneiden määrä on vaihdellut jonkin verran vuosina 2004–2014. Koulutukseen on osallistunut 64–78 % henkilöstöstä. Keskimääräisten koulutuspäivien määrä on vaihdellut vastaavana aikana välillä 3,2–4,3 päivää.
Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli varhaiskasvatus mukaan lukien yhteensä 214 000 henkilöä vuonna 2014. Tilastokeskuksen kunta-alan palkkatilaston mukaan lokakuussa 2014 vastaavilla toimialoilla työskenteli yhteensä 252 049 henkilöä. Tiedustelu kattaa siten 85 % koko kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä.
Kylle4, erikoisle4e4ke4rin kotiulnaatsossa on osattu ke4ytte4e4 netin mahdollisuuksia jo pitke4e4n ja ne4ite4 tyf6kaluja kehitete4e4n edelleen.Esimerkiksi rf6ntgenle4e4ke4rin palveluksia on annettu netin kautta pitke4e4n, mutta te4me4 palvelu ei tiete4e4kseni ole ollut reaaliaikaista samassa mielesse4 kuin se, miste4 kerron.Te4me4 Tekesin uusi ohjelma tuo perusterveydenhuoltoon aivan uusia mahdollisuuksia. Nyt vaikka Utsjoen terveyskeskusle4e4ke4rin tarvetta voidaan paikata paikalla olevaa le4e4ke4rie4 ei tosin nettile4e4ke4ri voi korvata. Potilas ja le4e4ke4ri voivat olla vaikka eri paikkakunnilla ja kommunikoivat videoitse keskene4e4n. Samanaikaisesti, tai sen lise4ksi, voidaan edelleen le4hetelle4 esimerkiksi rf6ntgenkuvia.Nykyisien kuvantamislaitteiden tulosteet saadaan hyvinkin usein jo digitaalisina (ei kaikissa paikoissa tosin). Terveyskeskus, jossa on esimerkiksi labrahenkilf6, vaikka ei ole le4e4ke4rie4, voi ottaa labrakokeet ja tuloskia voidaan tietoturvallisesti le4hette4e4 yhteytte4 pitkin netin pe4e4sse4 olevalle le4e4ke4rille sielte4, misse4 analyysit tehde4e4n.