Valinnanvapausmalli sai kommentaattorit vauhtiin
Sote-palvelujen valinnanvapausmalli on kirvoittanut laajan keskustelun.
Hallituksen malli valinnanvapauden toteuttamiseksi sote-uudistuksessa on synnyttänyt kiivaan kriittisen keskustelun. Mallia arvostellaan eri puolilla, myös valinnanvapauden tärkeyttä eniten korostaneen kokoomuksen sisällä.
Lääkärilehti on julkaissut ja HUS levittää artikkelia, jossa kolme nykyistä ja kaksi eläkkeellä olevaa HUS:n professoria tai ylilääkäriä arvostelee valinnanvapausmallia kovin sanoin. Artikkelin sisältöä kuvaa hyvin sen otsikko: ”Sote-uudistus ei toteuta säästöjä eikä parempaa hoitoa”. Artikkeli on luettavissa täällä.
HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén kertoi hallituksen linjauksen jälkeen, että 15 prosentin osuuden siirtäminen valinnanvapaudenpiiriin tarkoittaisi, että samalla siirtyisi 75 prosenttia HUSin asiakkaista. Luvut selittyvät sillä, että vaikein neljännes vastaa 85 prosentista HUSin kuluista.
Kokoomuksessa keskustellaan
Valinnanvapaus on tulkittu kokoomuksen lempilapseksi sote-uudistuksessa, mutta myös Kokoomuksen sisällä varoitellaan yksityistämiseen liittyvistä vaaroista. Asialla ovat olleet ainakin kansanedustaja, puolueen entinen puheenjohtaja ja ministeri Pertti Salolainen sekä entinen ministeri Jan Vapaavuori blogissaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Molemmat varoittavat siitä, että elinkeinoelämälle ei pidä antaa liian helppoa keinoa kerätä yhteiskunnalta liikaa rahaa.
Vapaavuori puolustaa markkinataloutta, mutta sanoo, että sotea ei kuitenkaan voi kokonaan markkinaehtoistaa.
– Sektorin kilpailulle avaamisessa pitää ottaa huomioon sen erityisluonne. Sote-toimiala on aina erilainen, poikkeava, monella tapaa omintakeinen.
– Kahvi- tai lenkkimakkaramarkkinat eivät edellytä monimutkaista lainsäädäntöä valinnanvapauden toteuttamiseksi. Kenenkään ei tarvitse määräajaksi sitoutua samaan tomaattien toimittajaan. Kukaan ei saa väestömäärään perustuvaa maksua maitotoimituksistaan riippumatta siitä, kuinka paljon maitoa valittu asiakasryhmä kuluttaa, Vapaavuori vertaa.
Myös yksi Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin allekirjoittajista, emeritusprofessori Sirpa Asko-Seljavaara on kokoomuksen entinen kansanedustaja ja nykyisin Helsingin valtuutettu.
Kokoomusta sote-neuvotteluissa edustava sisäministeri Paula Risikko on vakuuttanut, että puolueen sisällä ei ole juopaa asiassa ja että kilpailutuksen riskit tiedostetaan.
Pienet ja suuret toimijat
Sosiaalisessa mediassa kiertää Päivänlehti ‑verkkojulkaisun artikkeli, jossa arvostellaan valinnanvapausmallia erityisesti siitä, että se on lehden mukaan toteutettu suurten toimijoitten ehdoilla ja vastoin virkamiesten ja pienyritysten näkemyksiä. Lehden mukaan pienten yritysten on vaikea tarjoa palvelukokonaisuutta, johon malli perustuu.
Hallituksen esityksessä on mukana mahdollisuus, että pienet yritykset voivat verkottua esimerkiksi osuuskunniksi, jolloin voitaisiin tarjota kattavammin palveluja. Ne voivat myös myydä alihankintapalveluja isommille toimijoille tai vastaavasti antaa omille asiakkailleen asiakasseteleitä, joilla hankitaan ne palvelut, joita yritys itse ei pysty tarjoamaan.
Näitä on kuitenkin eri tahoilla moitittu vaikeiksi ja monimutkaisiksi järjestelyiksi.
Päivänlehti kertaa myös suurten terveyspalveluyritysten veronmaksusta ja veroparatiisiyhteyksistä käytyä keskustelua ja muutamien kokoomuspoliitikkojen siirtymiset suurten alan yritysten palvelukseen.
Sote-valmistelua eri rooleissa läheltäkin seurannut professori Heikki Hiilamo katsoo Demokraatti-lehdessä, että alkuperäisistä sote-uudistuksen tavoitteista ainoastaan perustason palveluiden vahvistaminen on sellainen, joka voisi toteutua. Sen lisäksi yritystoiminta saa vahvan tuen.
– Herää kysymys, että mikä tässä on se juttu, Hiilamo kysyy Demokraatissa.
Hyvässä uudessa sote-mallissa kaikki kansalaiset rahoittavat palveluja ja palveluja tarvitsevat saavat kustannustehokasta palvelua. Miksi rahoitusmalleissa on fiksoiduttu kapitaation korostamiseen, koska valtaosa tavallisista perusterveistä ihmisistä tarvitsee joka toinen vuosi vain hammaslääkäri- ja silmälääkärikäynnin? Mihin on unohdettu suoriteperusteinen laskutus peruspalveluissa?