Uudenmaan maakuntavaltuustossa vaadittiin sote-erillisratkaisua
Kuva: Ville Miettinen
Uudenmaan maakuntavaltuuston puheenvuoroissa korostuivat sote- ja maakuntauudistuksen aikataulun epärealistisuus ja isojenkin asiakokonaisuuksien keskeneräisyys.
Syventynyt sote-huoli ei jäänyt epäselväksi Uudenmaan maakuntavaltuuston kokousseminaarissa tiistaina.
Maakuntavaltuutetut ottivat jo maaliskuussa kitkerän kannan uudistukseen, ja myös eilen puheenvuoroissa korostuivat uudistuksen aikataulun epärealistisuus ja isojenkin asiakokonaisuuksien keskeneräisyys.
HUSin toimitusjohtajan Aki Lindénin mukaan terveyskeskuspalvelujen näkökulmasta uudistus aiheuttaa kahdenlaista vaaraa: uhkina ovat vähemmän vaikuttavien palvelujen priorisointi tai kokonaismenojen voimakas kasvu.
Lindénin isojen Uusimaa tarvitsisi erillisratkaisun sote-palvelujen järjestämiseen. Lindénin mielestä on perusteltua kysyä, miksi 650 000 asukkaan Helsinki tai 270 000 asukkaan Espoo eivät voi olla järjestäjiä tai tuottajia, jos alle 100 000 asukkaan Kainuu ja Keski-Pohjanmaa voivat.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Uudellemaalle olisi saatava vähintään erillisratkaisu tai lakiesitykset tulisi hylätä, vaati puolestaan valtuuston varapuheenjohtaja Leena Luhtanen, sd.
Luhtanen piti huolestuttavana Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujulan esille tuomia näkymiä uudistuksen kuntavaikutuksista.
Ujulan mukaan lakiesityksen vaikutusarviot kuntien palveluihin ja henkilöstöön ovat puutteellisia. Ujula muistutti, että kuntien omavaraisuusaste heikkenee, kun omaisuutta luovutetaan maakunnalle korvauksetta.
Maakuntavaltuuston mielestä Uudenmaan on voitava vastuullisesti taata asukkaidensa palvelut ja potilasturvallisuus. Uudellemaalle keskittyvät maan erityissairaanhoidon vaativimmat tapaukset, millä on merkitystä koko Suomen terveydenhuollolle.
– Uusimaa on paitsi huipputason erityissairaanhuollon, myös maan talouden, tutkimuksen, viennin ja väestönkasvun keskus. Se, miten menestymme täällä vaikuttaa suoraan siihen, miten sekä maan vaativin erityissairaanhoito että terveyspalvelut pystytään rahoittamaan. Kykymme huolehtia uusmaalaisten ja koko Suomen hyvinvoinnista on nyt uhattuna, valtuuston puheenjohtaja Mari Holopainen varoittaa.
Juttua muokattu klo 10.30: Vaihdettu otsikkoon Uudenmaan liiton tilalle Uudenmaan maakuntavaltuusto.
Pääkaupunkiseudun kuntien keskinäinen kina on jatkunut kymmeniä vuosia ja estänyt aidot rakenneuudistukset joka hallinnon alalla, jopa palo- ja pelastustoimessa!!
Nyt vanha Satakunnan maakuntaliiton mies Jukka-Pekka Ujulakin on mennyt samaan kuoroon, kun voi myötäillä valtuuston enemmistöä. Kaikki siis jälkijunassa.
Eivät valtuustossa muista omien kuntien virheitä, pakkoliitostavoitteita, isäntä- ja renkikuntamallia yms, joille realistista koko maakuntaa koskevaa vaihtoehtoa tämä valtuusto ei ole koskaan keksinyt. Tosin ei Kuntaliittonkaan ”keksintöjen” sallittu toteutua, vaikka maakunta-asiamiehenä talossa toimineena tiedän niitä riittävästi esitetyn (Kuntaliittoa häiritsi tuo sama suurten kaupunkien kina, mikä ei nyt näytä olevan keskinäistä vaan yhteistä – nykytaktiikkaan sopien – tosin jälleen järjetöntä kansalaisten kokonaisedun kannalta)!!