Yle: Sisältö voitti muodon Kainuun sotessa
Kainuussa selätettiin perustuslaillinen ongelma, kun maakunnan sote-mallissa kuntien välinen sopimus tehtiin vapaaehtoisesti, eikä ulkoa käsin määräten eli perustuslain vastaisesti, kirjoittaa Yle Kainuun toimittaja Heikki Rönty näkökulmassaan.
– Sisältö voitti muodon ja kansalaiset voittivat. Maakunnissa Kainuun tarina on huomattu, eikä valtiota ole jääty odottelemaan, Rönty kirjoittaa.
– Pelkona nyt on, että muoto rynnii Kainuuseenkin ja muihin maakuntiin pilaamaan toimivan järjestelmän. Valtion jäykkäniskaisuus ahdistaa hyvän, innovatiivisen ja edullisen mallin roskakoriin, ja tilalle tuodaan kalliimpi, huonompi ja epätasa-arvoisempi systeemi.
Näkökulma: Kainuu kiersi perustuslain nerokkaasti
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Maakunnallinen sote-integraatio itsessään poistaa osaoptimointia.
On turha kirjoittaa lakiesitystä osaoptimoinnin estämiseksi, kun puoluejohtajilla, tulevilla ministereillä ja nykyisillä kansanedustajaehdokkailla ei ole mitään käsitystä osaoptimoinnin mekanismeista ja rahanvirtauskaaviosta eri tahojen välillä.
– Osaoptimoinnin poistamisessa on noudatettava perustuslain 19 ja 121 pykäliä yhtäaikaisesti.
– Maakunnallisessa sote-integraatiossa on estettävä yhtäältä tilanteet, joissa esimerkiksi yksityiset terveysyritykset yrittävät hyödyntää julkista maakunnan sote-verorahaa oman tuloksen maksimoimiseksi. Toisaalta maakunnallisen sote-integraation toiminta-ajatuksen on oltava tuottavuutta lisäävää, jolloin elinkeinoelämä, Kela ja vakuutusyhtiöt saavat minimoiduksi omat kustannukset:
– ennaltaehkäisevä sote-työ
– nopean aloituksen erikoissairaanhoito
– hyvä kuntoutus
OSAOPTIMOINTI
A) Tietyt tahot joutuvat jatkuvasti maksajiksi.
B) Tietyt tahot, kuten yksityiset terveysyritykset ”kuorivat ensin kermaa”, ja vättävät omia kuluja siirtämällä asiakkaita määrätyissä tyyppitilanteissa julkisella verorahalla hoidettavaksi välttäen oman vastuun.
Sote-integraatiomaakunnat vs. pääkaupunkiseutu
1) Poliityisesti valmiissa sote-integraatioissa Kainuun maakunnassa ja Etelä-Karjalan maakunnassa on tehtävä tieteellinen selvitys, mitkä soten
– rahoittajat
– perustuslailliset rahottaja-järjestäjät
– tuottajat
siirtävät kustannuksia toistensa maksettavaksi: graafinen ja numeerinen esitys.
Hyötyjät ja häviäjät
2) Sama selvitys tarvitaan Uudenmaan maakunnassa
Uudellamaalla ei ole sote-integraatiota.
Kainuuta ja Etelä-Karjalaa – näitä lainsäädännöllisesti valmiita sote-maakuntia – verrataan Uudenmaan maakunnassa tapahtuvaan eri soten rahoittajien ja tuottajien osaoptimointiin – peluruuteen, eli Suomen julkiselle taloudelle ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavaan rahoitusvastuun pompotteluun.
Pääkaupunkiseudulla on euromääräisesti suurimmat ongelmat, kun yksityiset sote-yrittäjät siirtävät asiakkaita julkisiin palveluihin hoidettavaksi.
Julkinen sote tarvutsee kaikki veroeurot oman toiminnan laadun kehittämiseen – ei yksityisten toimijoiden voiton maksimointiin.
Rekisteriseuranta ja sanktiot
Uudenmaan julkisista sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittajista ja tuottajista on oltava rekisteriluottelo – seuranta, ettei mikään taho käytä toista hyväkseen siirtelemällä asiakasta toistensa hoidettavaksi kustannustensa minimoimiseksi muiden kustannusten maksimoinnin kustannuksella.
Vakuutusyhtiöillä ja Kelalla on oltava tiedossa yhtäältä asiakkaan hoitoketjun kustannusrosvot – ja toisaalta kumppanuus julkisen maskunnallisen sote-integraation hoitoketjujen hallinnan ja kustannusten minimoinnin hallitsevan operatiivisen henkilöstön kanssa.