Suomi haluaa Euroopan kärkimaaksi romaneiden kohtelussa
Valtakunnallinen romaniohjelma tavoittelee Suomelle romaneiden kohtelussa ykkössijaa Euroopassa vuonna 2017. Kansallinen romanipoliittinen ohjelma on tehty kansainvälisten järjestöjen suosituksien mukaan.
Romanien asemaa halutaan parantaa pysyvästi 147 toimenpiteellä. Ohjelman keskeiset tavoitteet ovat romanilasten ja -nuorten osallistuminen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ja aikuisen romaniväestön ammatillinen koulutus ja sijoittuminen työmarkkinoille.
Romaniväestölle halutaan varmistaa myös yhdenvertainen kohtelu ja pääsy palveluihin. Myös romanikielen ja -kulttuurin kehittäminen, romaniväestön yhdenvertaisuus ja syrjinnän ehkäisy sekä romanipolitiikan kehittäminen ja romaniväestön osallistumisen vahvistaminen ovat listalla. Kuntien rooli korostuu ohjelman toimeenpanossa.
Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Sarita Friman-Korpela sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) sanoo, että vielä on paljon kuntia, joissa ei tiedetä romanipoliittisesta ohjelmasta (ROMP) ja sen toimenpiteistä ollenkaan tai riittävästi. Romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon ensimmäiset vuodet ovat keskittyneet kansallisen tason toimenpiteisiin.
– Nyt haluamme yhdessä kuntien kanssa miettiä ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla, koska se on tasoista tärkein. Kunnissahan ihmiset ja palvelut kohtaavat, Friman Korpela sanoo.
Kauhajokinen koulukuraattori Kirsi Grönstrand kirjoittaa romanikulttuuria käsittelevässä oppaassaan, että vasta viime vuosina on alettu ymmärtää, että romanilapset ja -nuoret saattavat tarvita tukea koulunkäynnissä.
Grönstrandin mukaan viranomaisilta on puuttunut tietoa ja rohkeutta ottaa selvää, mitä romanikulttuuri tarkoittaa.
Selvitysten mukaan lähes kaikki esiopetusikäiset romanilapset osallistuvat esiopetukseen, kun kymmenen vuotta sitten vain 5 prosenttia romanilapsista sai esiopetusta.
Friman-Korpela pitää tärkeänä, että romaninuoret ovat mukana kaikissa nuorten syrjäytymistä ehkäisevissä toimenpiteissä. Syrjäytyneet romaninuoret ovat syrjäytyneitä usein samasta syystä kuin muutkin.
– On ongelmia koulumenestyksessä tai koulun loppuunsaattamisessa ja kiinnittyminen työelämään ilman koulutusta on hankalaa. Usein perheen ongelmat, ihmissuhde- tai toimeentulo-ongelmat ja päihteet ovat tyypillisiä syrjäytymisen taustasyitä.
Lue lisää tuoreesta Kuntalehdestä
