Yhteisistä pelisäännöistä neuvotellaan, jotta tekoälyn käyttö avaa riskien sijaan mahdollisuuksia – ”Tekoäly voi vähentää virheitä ja tehostaa päätöksentekoa”
Lähtökohtana yhteisille pelisäännöille on se, että tekoälyn käyttö ei loukkaa perusoikeuksia. (Kuva: Pixabay)
EU:n tasolla yritetään tehdä yhteisiä sääntöjä tekoälyn turvalliselle kehittämiselle ja käyttöönotolle.
Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Maria Hauptmann vastaa Suomen kantojen valmistelusta ja kansallisesta koordinaatiosta.
− Tavoitteena on, että EU toimii globaalina suunnannäyttäjänä tässä asiassa.
− Tätä asetusta koskeva työ on ensimmäinen laatuaan tekoälylle. Asetus on hyvin laaja ja se koskee yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita.
Taustalla on komission huhtikuussa 2021 antama asetusehdotus. Valtioneuvoston EU-ministerivaliokunta linjasi reilu viikko sitten, että neuvotteluja tekoälyasetuksesta olisi jatkettava mahdollisimman pitkälle EU:n jäsenmaista koostuvan neuvoston joulukuussa 2022 hyväksymän näkemyksen pohjalta.
Valtioneuvosto päätyi täsmentämään Suomen aiempaa kantaa, koska Euroopan parlamentti on tehnyt komission ehdotukseen useita muutosehdotuksia kesällä 2023.
Valtioneuvoston viestintäosaston tiedotteen mukaan parlamentin ehdotukset heikentäisivät Suomenkin lainvalvontaviranomaisten mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä.
Tavoitteena on varmistaa, että tekoälyn käyttö ei loukkaa perusoikeuksia, tiedotteessa kerrottiin.
Hauptmann arvioi, että työ EU:ssa saadaan valmiiksi ja sääntelyä on tulossa.
− Vielä ei tiedetä, milloin neuvottelut saatetaan loppuun. On vaikea arvioida varmuudella, miten kauan neuvotteluissa kestää.
Mitä tekoäly on?
Suomen hallitusohjelman mukaan hallitus vaikuttaa aktiivisesti ja ennakolta siihen, että alustataloutta, tekoälyä, dataa ja digitalisaatiota koskeva EU-sääntely kulkee mahdollistavaan, tasapainoiseen ja Suomen kannalta edulliseen suuntaan, ja minimoi kansallisen lisäsääntelyn.
Hauptmann on seurannut asetuksen käsittelyn etenemistä EU:n neuvoston työryhmässä. Hänen mukaansa tekoälyn käyttöä koskeva lainsäädäntötyö on haastavaa.
− Lainsäädännössä on vaikea tyhjentävästi määritellä, mitä tekoäly on. Tieteellisillä tutkijoillakaan ei ole siitä selkeää yhteisymmärrystä.
Tekoälyn määrittelyn vaikeutta lisää tekniikan jatkuva kehittyminen.
Suomessa on katsottu, että yksinkertaisia ohjelmistoja ei pitäisi määritellä tekoälyyn kuuluviksi.
− Sääntöpohjaista automaatiota ei tule sisällyttää tekoälyn määritelmään.
Tekoälyn määrittelyasia on ollut tärkeää Suomelle. Neuvostossa hyväksytyssä asetusversiossa tekoälyn määritelmästä on suljettu pois sääntöpohjainen automaatio, joka ei muuta toimintalogiikkaansa, vaan toimii ihmisen määrittämillä säännöillä automaattisesti.
Suomessa viranomaiset hyödyntävät automaattista päätöksentekoa laajasti omassa toiminnassaan.
Yksinkertaiset ja sääntöpohjaisuuteen perustuvat ohjelmistot eivät käytä itsenäistä harkintavaltaa, Hauptmann lisää.
Järjestelmiä on jo puntaroitu
Hauptmann on työssään pohtinut, että voiko tekoäly tuottaa riskejä esimerkiksi ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle. Kyllä voi, ja sen takia onkin mietittävä, että tekoälyä ei käytetä vääriin tarkoituksiin, hän jatkaa.
Hauptmann kertoo, että esimerkiksi tekoälyjärjestelmät, jotka valikoivat ihmisiä oppilaitoksiin tai arvioivat henkilön luottokelpoisuutta, voivat asetusehdotuksen perusteella aiheuttaa riskejä ihmiselle. Ihmisten sosiaalinen pisteytys tekoälyn avulla ei ole myöskään tulevaisuuden kuva, johon halutaan mennä asetusehdotuksessa.
Tekoälyasetusta rikkoville tahoille voitaisiin määrätä merkittäviä sanktiomaksuja.
− Korkean riskin tekoälyjärjestelmät on lueteltu asetuksen erillisessä liitteessä.
Korkean riskin tekoälyjärjestelmiä on tarkoitus säädellä niiden riskien ja haitallisuuden perusteella.
− Tekoälyllä on hyvät ja huonot puolensa. Tulee myös muistaa tekoälyn mahdollistamat hyödyt yhteiskunnalle. Tekoäly voi vähentää virheitä ja tehostaa päätöksentekoa.
Voidaan päättää uusista velvoitteista
− Niin yritysten kuin julkisen sektorin toimijoiden, kuten kuntienkin, käyttämät tekoälyjärjestelmät voivat tulla sääntelyn soveltamisalaan, Maria Hauptmann sanoo.
Kun neuvotteluissa on päästy sopuun, alkaa kulua siirtymäaika ennen kuin velvoitteet astuvat voimaan kansallisesti.
− Asetuksen lopullinen siirtymäaika ei ole vielä tiedossa, mutta luultavasti se on kestoltaan muutaman vuoden.
Hauptmann myöntää, että tekoälyasetus vaikuttaa yritysten nykyiseen toimintaympäristöön. Hän näkee yhteisten pelisääntöjen voivan olla yrityksille tärkeitä ja suotuisia tekijöitä.
