Isot kunnat odottavat uutta roolia työllisyyden hoidossa

Kunnat ovat joutuneet muutaman vuoden maksamaan osuuden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Kuntien työmarkkinatukimenot kasvoivat viime vuonna, mutta TEM:n selvityksen mukaan kuntien velvoite on aktivoinut kuntia toimiin, jotka ovat hidastaneet pitkäaikaistyöttömyyden kasvua.

Maakuntauudistus vaikuttaa myös työvoimapolitiikkaan, mutta päätöksiä mahdollisista vaikutuksista kuntien maksuosuuksiin ei ole tehty.

– Selvää on, että asiaa joudutaan maakuntauudistuksen myötä myös miettimään, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg.

Suurissa kunnissa odotetaan kiinnostuneina maakuntauudistuksen vaikutuksia ylipäätään elinkeinopolitiikkaan. Pääkaupunkiseutu on laatinut oman ehdotuksensa, mutta myös ainakin Tampere, Oulu ja Turku haluavat omat erillisratkaisunsa.

Kunnat ovat olleet tyytymättömiä siihen, että valtio päättää työllisyystoimista ja määrärahoista, mutta kunnat joutuivat maksamaan, mikäli toimet eivät tuottaneet tulosta. Erityisesti suuremmat kaupungit ovat halunneet suuremman roolin työllisyyspolitiikassa muutenkin kuin maksajina.

Kuntien työmarkkinatukimenot kasvoivat 17 miljoonaa vuodesta 2015 vuoteen 2016, jolloin summa oli 426 miljoonaa euroa.

Henkilömäärä, joihin tuki kohdistui, lisääntyi 132 000:sta 140 000:een.

Kuntaliitto korostaa kuntien roolia

Lindberg muistuttaa, että Kuntaliitto on korostanut kuntien merkitystä elinvoiman ja työllisyyden kehittämisessä ja vaatinut kunnille merkittävästi lisää toimivaltaa ja välineitä työllisyyden hoitamiseksi.

– Tähän on liittynyt myös työmarkkinatuen kehittäminen niin, että sitä voitaisiin käyttää entistä enemmän aktivointitoimenpiteiden osana.

Kun työllisyyden hoidon järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, eri puolilla maata pitää voida toteuttaa alueellisesti toimivia ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, Lindberg painottaa.

– Maakunnalla ja alueen kunnilla tulee olla mahdollisuus sopia työllisyyden hoidon järjestämisestä ja tuottamisesta keskenään parhaaksi katsomallaan tavalla. Erityisen tärkeätä tämä on suurimmilla kaupunkiseuduilla, hän sanoo.

Oulun konsernipalvelujen johtaja Ari Heikkinen painottaa varsinkin suurten kaupunkien roolia oman ja alueen elinvoiman kehittämisessä.

Hänen mukaansa Oulussa pätevät ihan samat kriteerit erillisratkaisun puolesta kuin pääkaupunkiseudulla lukuunottamatta kotouttamistarpeen määrää.

– Sama tilanne on varmasti ainakin Tampereella ja Turussa, Heikkinen sanoo.

Tampereen pormestari sekä Oulun ja Turun kaupunginjohtajat ovat jättäneet elinkeinoministeri Mika Lintilälle, kesk., vetoomuksen erillisratkaisun ulottamisesta myös näihin kaupunkeihin.

Tarkoitus aktivoida kuntia

Työmarkkinatukiuudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut kuntien kannustaminen tehokkaaseen työttömyyden hoitoon. Uudistuksia on perusteltu sillä, että kunta voi omilla toimillaan ja itsehallintonsa puitteissa tekemillään päätöksillä vaikuttaa pitkäaikaistyöttömien määrään kunnassa, Lindberg kertaa asian taustaa.

– Aktivointitoimien ja työllisyyden edistämiseen liittyvien erilaisten palvelujen avulla kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa työmarkkinatuen rahoitusosuuteensa lisäksi myös oman alueensa elinvoimaisuuteen ja kuntalaisten hyvinvointiin.

– Lakisääteisten tehtävien lisäksi kunnat panostavat työllisyydenhoitoon myös vapaaehtoisesti suuria summia, Lindbderg huomauttaa.

TEM: Ollut hyötyä

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2014 teettämän tutkimuksen mukaan kunnissa on otettu käyttöön uusia toimintamalleja.

Tutkimuksen mukaan ilman rahoitusuudistusta yli 500 päivää työmarkkinatuella olevien määrä olisi ollut noin neljänneksen suurempi. Siten työmarkkinatuen rahoitusuudistukset ovat täyttäneet niille asetetut tavoitteet.

Vaikka osa kunnista on kokenut rahoitusosuuden raskaana, uudistus tutkimuksen mukaan olisi osaltaan johtanut kuntien aktivoitumiseen, suunnitelmallisempaan työllisyydenhoitoon ja julkisen toiminnan ja talouden parempaan kokonaisuuden ymmärtämiseen ja hallintaan.

Oulu: Vaikutuksia ei voi erotella

Oulun Ari Heikkinen sanoo, että työmarkkinatuen maksuosuuksien vaikutusta kaupungin toimintaan ja työllisyyden kehitykseen on mahdotonta arvioida tarkasti.

– Meillä on ensisijainen intressi pitää huolta kaupunkilaisten hyvinvoinnista. Työttömyydestä ja syrjäytymisestä aiheutuu paljon muitakin, suurempia kustannuksia kuin työmarkkinatuen maksuosuus.

– Oulun on suuri nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Kyllä me niihin yritämme joka tapauksessa vaikuttaa yli sen, mitä laki velvoittaa.

Heikkisen mukaan kunnat joka tapauksessa jatkavat omaakin elinkeinopolitiikkaansa velvoitteista ja maakuntauudistuksesta riippumatta.