Kunnat eivät joudu verokertymävajeen seurauksena tarpeettomasti kriisikuntamenettelyyn
Kuva: Pixabay
Valtiovarainministeriön mukaan kuntia viime viikkoina hämmentänyt tämän vuoden kunnallisverokertymä ei aiheuta kunnan joutumista kriisikuntamenettelyyn.
Verokertymästä arvioidaan siirtyvän jopa 600-700 miljoonaa euroa ensi vuoden kertymään.
Muutos on tuomassa uuden haasteen entisestään tukalassa jamassa olevalle kuntataloudelle ja vaikeuttaa ensi vuoden talousarvion suunnittelua.
Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn – ns. kriisikuntamenettelyn – käynnistäminen on valtiovarainministeriön harkinnassa. Valtiovarainministeriössä käydään läpi joka vuosi tilinpäätösten valmistuttua kuntien tilanne arviointimenettelyn osalta. Tällöin otetaan huomioon tunnuslukuihin johtanut kehitys.
Jos on tiedossa selkeästi erotettavissa oleva yksittäinen euromäärältään merkittävä ja kunnasta riippumaton tapahtuma, kuten poikkeukselliset verotulojen tilitykset, arviointimenettelyä ei todennäköisesti tarvitse aloittaa, VM:stä kerrotaan.
Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä sanoo Kuntalehdelle, että vain harva kunta täyttänee alijäämän kriteerit nimenomaan verokertymävajeen seurauksena. Tämä tarkentuu, kun kuntien tämän vuoden luvut toimitetaan ministeriöön.
Ensi vuoden valtionosuuksista maksetaan 237 miljoonaa euroa tämän vuoden puolella kunnille. Päätöksellä halutaan lievittää verokertymävajeen negatiivista vaikutusta kuntiin.
– Vielä ei ole tietoa, miten aikaistettu summa vaikuttaa kriisikuntamenettelyyn, Lappalainen sanoo.
Kuntalain 118 § mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta voi joutua arviointimenettelyyn eri perusteilla.
Arviointimenettely voidaan käynnistää ensinnäkin, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää kuntalain 110 §:n mukaisessa ajassa – alijäämän suuruuden mukaan joko neljässä tai kuudessa vuodessa. Tämän lisäksi kunta voi joutua arviointimenettelyyn kuntakonsernin alijäämän tai muiden tunnuslukujen perusteella. Tässä tapauksessa otetaan huomioon kahden viimeisimmän vuoden tilinpäätökset.
Arviointimenettelyssä käytettävät tunnusluvut, erityisesti kertynyt alijäämä, kuvaavat talouden kehitystä pidemmältä ajalta.
Yhden vuoden poikkeukselliset olot eivät aiheuta arviointimenettelyyn joutumista, vaan se on seurausta useiden vuosien huonosta talouden kehityksestä.
– Kriisikuntamenettelyssä on aina kyse kahden vuoden tilinpäätöksestä. Jos vuosi 2019 käydään läpi myös vuosi 2018, Lappalainen kertoo.
Kuntalehti uutisoi toukokuun lopussa, että viime vuoden tietojen käsittelyn seurauksena kriisikuntamenettely odottaa neljää kuntaa.
Vuonna 2018 alijäämää teki kaksi kolmasosaa kunnista. Tämän vuoden tuloksesta on ennustettu vielä heikompaa.
Lue myös:
