Kuva: Ville Miettinen
Tampereen työttömyysaste syyskuussa 2018 oli 10,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 13,7 prosenttia.

Suurimpien kaupunkien työttömyysasteet jatkavat laskuaan, osoittaa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuorein Työllisyyskatsaus. Tilaston mukaan työttömyysaste on syyskuun lopusta 2017 syyskuun loppuun 2018 alentunut koko maassa 1,7 prosenttia ja tullut alas kaikissa 12 suurimmassa kaupungissa.

Esimerkiksi Lahden työttömyysaste oli vuoden 2018 syyskuun lopussa 12,9 %, mikä on 1,5 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosi sitten.

Työttömiä työnhakijoita oli Lahdessa syyskuussa 7 299, mikä on 859 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2012 syyskuuhun verrattuna työttömiä on 55 henkilöä (-1 %) vähemmän. Lahden kaupungin työttömyystilastoja laativan tutkijan Pauli Meron mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kaupungin työttömyysaste alittaa vuoden 2012 tason.

Lahden työttömyys on suurista kaupungeista toiseksi korkein Joensuun (13 %) jälkeen.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukainen koko maan työttömyysaste oli syyskuussa 8,8 %.

Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä iloitsi Twitterissä kuntansa alhaisesta työttömyysasteesta. Kontiolahden työttömyys on alhaisin muuten työttömyyden painamassa Pohjois-Karjalassa.

Suurimpien kaupunkien työttömyysaste oli vuoden 2018 syyskuun lopussa korkein Joensuussa (13 %) ja Lahdessa (12,9 %), matalin Espoossa, 7,6 %.

Vuoden aikana työttömyysaste on laskenut eniten Tampereella, 3,4 prosenttiyksikköä. Tampereella työttömyysaste on myös tullut eniten alaspäin vuoden 2018 alusta lähtien, 4 prosenttiyksikköä.

Ylipäätään kaikissa Pirkanmaan kunnissa työttömien työnhakijoiden määrä laski, osassa jopa merkittävän paljon, eli yli kolmekymmentä prosenttia vuoden 2018 syyskuussa verrattuna vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan. Pirkanmaan työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, eli alle valtakunnallisen tason.

Pirkanmaalla suurimmat kuntakohtaiset muutokset olivat Ikaalisilla, Juupajoella, Kangasalalla, Kihniöllä, Parkanossa, Punkalaitumella, Sastamalassa ja Vesilahdella. Näissä kunnissa työttömyys laski vähintään 30 prosenttia edellisen vuoden luvuista. Juupajoella ja Parkanossa työttömyyden laskua oli yli 40 prosenttia. Kaikissa kunnissa laskua oli vähintään 13 prosenttia. Tampereella työttömyys laski, muutos nyt 24 prosenttia.

Työttömyysaste Pirkanmaan kunnissa syyskuun 2018 lopussa. (Kuva: TEM)

Kaikissa maakunnissa työttömien työnhakijoiden määrä laski verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Pirkanmaalla ja Uudellamaalla on edelleen yhteensä yli 38 prosenttia koko Suomen työttömistä työnhakijoista.

Vantaalla, joka myös alensi työttömyysastettaan alle valtakunnallisen tason, 8,5 prosenttiin syyskuussa, on alentunut erityisesti yli vuoden työttömänä olleiden osuus (laskua 34 prosenttia) sekä yli 50-vuotiaiden työttömyys (laskua 15,9 prosenttia).

– Valtuustokauden strategiaan on kirjattu kova tavoite: vuonna 2021 kaupungin työttömyysasteen odotetaan olevan 6,1 prosenttia. Näiden tuoreiden lukujen perusteella näyttää siltä, että tuota tavoitetta kohti ollaan menossa hyvää vauhtia, Vantaan työllisyyspalveluiden johtaja Timo Saari sanoo Vantaan tiedotteessa.

Tilastokeskus: Työttömyysaste 6,3 prosenttia

TEMin mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä 232 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 43 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2018 syyskuussa 170 000, mikä oli 44 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli syyskuussa 72 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 71,4 prosenttia, mikä on 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden syyskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 170 000, mikä oli 44 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,3 prosenttia eli 1,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.

LUE MYÖS:

Timo Aro: Rakennemuutos on alueille mahdollisuus – työikäisen väestön kato kunnista on haaste kasvulle

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet käynnistävät työn murroksen pitkäjänteisen seurannan

Kasvupalvelujen markkinakärki kaventaa maakunnan määräysvaltaa ja kunnan mahdollisuuksia työllisyyden hoidossa

Tampereen kaupunki palkittiin vaikuttavista hankinnoista

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*