Vanhuspalvelujen henkilöstön työ on kuormittavinta Vantaa-Keravan hyvinvointialueella – Katso, miten muut hyvinvointialueet sijoittuvat vertailussa
Kotihoidon asiakkaiden aiempaa suurempi palvelutarve kuormittaa hoitohenkilöstöä. (Kuva: Seppo Haavisto)
Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormittavuuden valtakunnallisessa vertailussa suurinta kuormittavuus oli Vantaa-Keravan, Helsingin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla.
Vantaa-Keravan alueella lähes joka viides (19 %) esihenkilö raportoi yksikkönsä henkilöstön työn kuormittavuuden olevan merkittävä ongelma. Helsingin kaupungilta merkittävästä kuormituksesta raportoi noin 17 prosenttia vastaajista ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta vajaat 14 prosenttia. Muilla hyvinvointialueilla vanhustyön kuormittavuus koettiin selvästi pienemmäksi ongelmaksi.
Tulokset ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimintayksikköjen esihenkilöille tekemästä kyselystä.
– Aiemmista selvityksistä tiedämme, että esimerkiksi kotihoidossa suuri ongelma ovat jatkuvat ylityöt, sijaisten heikko saatavuus ja kotihoidon asiakkaiden aiempaa suurempi palvelutarve. Esihenkilöt ovat kyselyssä tuoneet esiin vahvan huolensa henkilöstön jaksamisesta, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL tiedotteessa.
Vähiten kuormitusta esiintyi Satakunnan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla, joissa korkeintaan kolme prosenttia esihenkilöistä raportoi merkittävässä määrin työn kuormittavuutta yksikössään.
THL kertoo, että kotihoidossa työn kuormitukseen on pyritty vaikuttamaan toiminnanohjausjärjestelmillä. Niiden tavoitteena on kohdentaa henkilöstö aiempaa paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Toiminnanohjausjärjestelmiä käytetään päivittäisen työn suunnittelussa ja aikataulutuksessa.
THL:n mukaan näyttää kuitenkin siltä, että vaikeimman työn kuormituksen alueilla, Vantaa-Keravalla, Helsingissä ja Päijät-Hämeessä, toiminnanohjausjärjestelmistäkään ei ole ollut apua.
– Ongelma on kaksijakoinen. Toisaalta vaikeaa henkilöstön riittämättömyyttä ei mikään tietojärjestelmä pysty enää paikkaamaan, toisaalta toiminnanohjausjärjestelmiltä pitää vaatia parempaa suorituskykyä ja esihenkilöitä ja työtekijöitä pitäisi kuunnella järjestelmiä kehitettäessä, Kehusmaa toteaa.
Työn kuormittavuus on merkittävä ongelma iäkkäiden palveluiden toimintayksiköistä:
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 19,0 %
- Helsingin kaupunki 17,4 %
- Päijät-Hämeen hyvinvointialue 13,7 %
- Lapin hyvinvointialue 10,3 %
- Pohjois-Savon hyvinvointialue 8,8 %
- Pohjanmaan hyvinvointialue 8,7 %
- Varsinais-Suomen hyvinvointialue 8,6 %
- Kainuun hyvinvointialue 8,5 %
- Kymenlaakson hyvinvointialue 8,3 %
- Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 7,9 %
- Keski-Suomen hyvinvointialue 7,9 %
- Kanta-Hämeen hyvinvointialue 7,8 %
- Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 5,7 %
- Pirkanmaan hyvinvointialue 5,1 %
- Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 5,0 %
- Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 4,7 %
- Etelä-Savon hyvinvointialue 4,5 %
- Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 3,6 %
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 3,5 %
- Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2,9 %
- Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 2,6 %
- Satakunnan hyvinvointialue 2,3 %
- Koko maa yhteensä 7,9 %
- (Lähde: THL)
