Yli sata uutta venäläistä maakauppaa tänä vuonna – Monet kunnat ovat ottaneet epäilyttävistä kaupoista yhteyttä puolustusministeriöön
Jos kunta epäilee kiinteistökauppojen muodostavan turvallisuuspoliittisen riskin, se voi olla asiasta yhteydessä puolustusministeriöön. sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen. Arkistokuva.
Venäjän kansalaiset ovat ostaneet tai suunnittelevat ostavansa yhteensä 103 kiinteistöä eri puolilta maata tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Tieto käy ilmi puolustusministeriön tilastoista.
– Kuntien kannattaa olla valppaana ja pitää silmät auki näihin kiinteistökauppoihin liittyvien mahdollisten turvallisuuspoliittisten riskien suhteen, toteaa Kuntaliiton valmius- ja turvallisuusasiantuntija, kehittämispäällikkö Ari Korhonen Kommuntorgetille.
Suurin osa Venäjän kansalaisten tänä vuonna ostamista kiinteistöistä on maan itäosissa. Iltalehden inventaarion mukaan tällaisia kiinteistökauppoja on marraskuun puoliväliin mennessä tehty yhteensä 119 kappaletta. Kommuntorget ei ole voinut vahvistaa tätä lukua, koska puolustusministeriön julkiset tilastot julkaistaan neljännesvuosittain.
– Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta tiedottaa puolustusministeriölle turvallisuuspoliittisista riskeistä kiinteistökauppojen yhteydessä, mutta monet kunnat tekevät sen silti täysin oma-aloitteisesti, kertoo kiinteistöasioista vastaava asiantuntija Joonas Laito puolustusministeriöstä.
Tämän vuoden lokakuuhun mennessä puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) oli pysäyttänyt kolme kiinteistökauppaa. Niistä kaksi sijoittui Etelä-Karjalan Ruokolahteen ja yksi Pohjois-Karjalan Kiteelle.
Puolustusministeriö perustelee päätöksistä kahta sillä, että asianomaisilla Venäjän kansalaisilla on yhteyksiä Venäjän hallitukseen ja että on syytä epäillä, että kiinteistöjä voitaisiin käyttää ”laittomaan tiedustelutoimintaan” eli vakoiluun. Yhdessä tapauksessa on kyse Venäjän kansalaisesta, joka on myynyt tietokonejärjestelmiä ja erilaisia salauspalveluita Venäjän turvallisuusviranomaisille.
Airiston Helmi taas esillä
Asia tuli tällä viikolla erityisen ajankohtaiseksi Airiston Helmi -yhtiön omistajia vastaan käydyn oikeudenkäynnin myötä. Venäjän kansalainen ja monimiljonääri Pavel Melnikov on useiden turvallisuuspoliittisesti kiinnostavien kiinteistöjen hankintojen takana Paraisissa Turun saaristossa. Kahdeksaa henkilöä ja Airiston Helmeä yhtiönä syytetään muun muassa veropetoksista.
Suurin osa Melnikovin liiketoiminnasta tapahtui vuosina 2007–2014 bulvaanien kautta. Tuohon aikaan Suomen viranomaisilla oli vielä rajalliset mahdollisuudet puuttua asiaan. Tiettyjen kiinteistöhankintojen lupavelvollisuutta koskevan lain säätämisen ja päivittämisen jälkeen puolustusministeriöllä on nyt lain mukaan mahdollisuus keskeyttää turvallisuuspoliittisesti kyseenalaisia maakauppoja.
Paraisten vt. kunnanjohtaja Hanna-Maria Grandell ei halunnut kommentoida Kommuntorgetille sitä, miten Parainen tulee jatkossa käsittelemään venäläisiä kiinteistökauppoja kunnassa.
”Valitettavasti minulla ei ole mitään kommentoitavaa tähän asiaan”, Grandell kirjoittaa tekstiviestissä Kommuntorgetille.
Lue koko juttu Kommuntorgetista: Över 100 nya ryska markköp i år – många kommuner kontaktar Försvarsministeriet om tvivelaktiga affärer
