Perustuslakivaliokunnan mukaan omaisuusjärjestelyihin liittyvää kompensaatiosääntelyä tulee täsmentää siten, että se kattaa kaikki omaisuusjärjestelyt. Kuntaliitto esittää mm., että kunnille maksettavan kompensaation raja-arvoa tulee laskea siten, että korvaus myönnetään, jos kunnan taloudellinen menetys on vähintään kolme miljoonaa euroa tai se vastaa vähintään 0,25 prosenttiyksikön laskennallista korotustarvetta kunnan tuloveroprosenttiin. Kuva: Ville Miettinen

Kuntaliitto on julkaissut esityksensä siitä, miten sote-lakipakettia tulisi viilata eduskuntakäsittelyn seuraavissa vaiheissa.

Perustuslakivaliokunnan katsottua lausunnossaan, että lakesityksen perusteet ovat kunnossa ja tietyillä muutoksilla paketti on vietävissä eduskunnan suureen saliin hyväksymistä varten,  esityksen viimeistelyvastuu siirtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

– Huolimatta siitä, että perustuslakivaliokunta ei ole löytänyt esityksestä perustuslaillisia ongelmia, on tärkeää havaita ja pitää mielessä, että uudistuksen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi muutoksia tarvitaan, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo tiedotteessa.

Kuntaliiton keväällä kunnille ja kuntayhtymille tekemän kyselyn mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä suhtaudutaan kriittisesti sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, erityisesti taloudellisiin tavoitteisiin ja tavoitteeseen palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisesta.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Myös monet valiokunnissa kuultavana olleet asiantuntijat ovat arvioineet, ettei esitetty lainsäädäntö vielä riittävällä varmuudella johda uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen, Kuntaliitto muistuttaa.

Hyvinvointialueille vaaditaan lisää vapautta järjestämiseen

Kuntaliitto esittää muun muassa, että hyvinvointialueiden ja kuntien mahdollisuutta sopia työnjaosta laajennettaisiin, oikeutta uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnille seuraavien taloudellisten menetysten kompensaatioon laajennettaisiin, sekä uudistuksen toimeenpanon aikataulua muutettaisiin siten, että se mahdollistaisi uudistuksen hallitun toimeenpanon koronaepidemian jälkihoitovaiheen keskellä myös hajanaisesta tilanteesta lähtevien alueiden osalta.

– Hyvinvointialueilla tulee olla myös mahdollisuus itse päättää, kuinka ne järjestävät ja tuottavat palvelunsa. Hyvinvointialueiden omistamat yhtiöt, jotka tuottavat palveluja alueille, tulisi rinnastaa alueiden omaan tuotantoon, Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki sanoo.

Kuntaliiton mukaan näihin yhtiöihin kertynyt osaaminen tulee olla joustavasti kansalaisten käytössä. Lähtökohtana tulee olla myös mahdollisuus käyttää joustavasti markkinoita ja yksityisiä palveluntuottajia.

– On tärkeää, että perustuslakivaliokunnan esittämät, jo aiemmin esillä olleet puutteet kuntien omaisuussiirtojen kompensaatiomenettelyssä korjataan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa”, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Aikatauluun pidennystä?

Kuntaliiton mukaan sote-uudistuksen suunniteltuun aikatauluun liittyy merkittäviä riskejä erityisesti hajanaisesta lähtötilanteesta lähtevien alueiden osalta. Tavoitteena on, että uudistus astuisi voimaan 1.1.2023.  

Kuntaliitto muistuttaa, että uudistuksen toimeenpanon ajoittuminen keskelle koronaepidemian jälkihoitovaihetta lisää sekä uudistuksen toimeenpanon että epidemian jälkihoitovaiheen onnistumisen riskejä.

– Myös perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossa huomiota aikatauluun. Valiokunnan mielestä aikataulu vaikuttaa uudistuksen merkitys ja mittavuus huomioiden kireältä. Valiokunta totesi, että sote-valiokunnan on kiinnitettävä huomiota aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä, Kuntaliitto muistuttaa.

– Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua tulee pidentää siten, että se turvaa muutosten hallitun toteuttamisen myös hajanaisesta tilanteista lähtevien alueiden osalta, eikä vaaranna koronaepidemian jälkihoitovaiheen onnistumisen edellytyksiä, Kuntaliitto ehdottaa.

Kymmenen kohdan korjaussarja

Lisäksi Kuntaliitto linjaa korjaussarjassaan, että uudistuksen taloudelliset vaikutukset kuntatalouden tasapainoon tulisi saada neutraaleiksi, että sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen yhtiöittämisen varainsiirtoverosta tulee luopua ja alv.–palautusjärjestelmä on ulotettava myös kuntien vapaaehtoisesti tai sopimuksen nojalla hoitamiin sote-tehtäviin, ja että koronaepidemian aiheuttamien häiriöiden kuntataloudelle kielteiset pysyvät vaikutukset tulee poistaa uudistuksen siirto-ja tasausmekanismeista.

Kymmenen kohdan korjauslistassaan Kuntaliitto esittää myös, että hyvinvointialueiden investointien ohjaus-ja rahoitusjärjestelmän toimivuus on varmistettava, hyvinvointialueiden palvelutuotantoratkaisuja rajoittavaa sääntelyä on kevennettävä, asiakas-ja potilastietojen hyödyntäminen Uudenmaan erillisratkaisussa tulee varmistaa ja Helsingin kaupunkiin kohdistuvan sote-ja pelastustoimen palveluiden ohjausta tulee rajata vain lakisääteisiin tehtäviin ja uudistuksen kannalta ehdottoman välttämättömään.

TEKSTI: VILLE MIETTINEN

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*