Kuntayhtymien kannattajat käyvät puolustustaisteluun

Kunnalliselämän
kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisussa muun muassa edellisen
hallituksen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) puolustaa yhtymiä.

Oulun
seudun koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana toimiva Lindén
katsoo, että yksittäisellä kunnalla ei välttämättä ole intressiä
ylläpitää esimerkiksi koulutusta kuin oman kunnan alueella.

Pirkanmaan
maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Tainio (sd.)
arvioi, että kuntayhtymillä on paikkansa jatkossakin, koska tarvitaan
ylikunnallisia rakenteita ja toiminnallisia kokonaisuuksia.

–Kuntarakenneuudistuksesta
huolimatta meillä tulee olemaan vielä paljon pieniä kuntia, joiden
väestöpohja ei riitä mm. kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden
järjestämiseen, Tainio kirjoittaa.

Entinen kuntaministeri Hannes
Manninen (kesk.) esittää maakuntahallintoa, jolloin nykyinen
kuntarakenne voitaisiin säilyttää. Helsingin metropolialue tarvitsee
hänen mielestään kuitenkin oman mallinsa.

Nykyisin
Suomessa on 38 terveydenhuollon, 35 sosiaalitoimen, 51 sivistystoimen,
34 yhdyskuntapalveluiden (mukaan lukien maakuntien liitot), yhdeksän
liiketoiminta- ja kolme muuta kuntayhtymää.

Kuntayhtymissä työskentelee vajaat 120 000 ihmistä eli reilu neljännes kuntakentän työntekijöistä.

(KL / STT)