Tuottajalta: Entäs, jos ei kerta kaikkiaan halua – Syylliset esiin vai sittenkin ratkaisuja?
Tiina Ojutkangas on Kuntalehden tuottaja. Kuva: Soila Puurtinen
Ei ollut tylsää hetkeä vaali-iltana. Se selvisi heti ensimmäisten tietojen tultua iltakahdeksan jälkeen. SDP oli iso voittaja, perussuomalaiset iso häviäjä. Kokoomus pääministeripuolueena pärjäsi suhteellisen hyvin. Osaa meistä ihmisistä vaalit kiinnostavat valtavasti. Omassa kuplassa se on ihan pakollista.
Kun osa on ihan innoissaan ja osaa ei voisi vähempää kiinnostaa. Se on kuntavaalien ja aluevaalienkin ongelma. Ehdokkaita on vaikea saada. Sitoutuminen neljän vuoden työhön on iso ratkaisu. Fiksuimmat ymmärtävät, että valtuutetun työ ei tarkoita pelkästään kokouksissa läsnäoloa vaan asioiden seuraamista, valmistautumista, ihmisten tapaamista ja opiskelua.
Miksi sitten äänestäminen ei kiinnosta? Eräs kansalainen kommentoi asiaa sanomalla, ettei kerta kaikkiaan käsitä, miten joku voi olla äänestämättä. Tähän saatanee vastauksia, kun äänestyskäyttäytymistä perataan lisää. Aurinkoinen huhtikuun päivä ei riitä eikä ole selitys.
Vaalipuheissa korostuivat sosiaali- ja terveysasiat. Puheissa kuultiin ihmisille tärkeistä terveyspalveluista. Ovatko kuntien päätösvallassa olevat asiat todella niin hyvässä kunnossa, että niihin ei haluta vaikuttaa. Paikallinen demokratia ja lähipalveluista päättäminen on niin tärkeätä, että ratkaisuja ei pitäisi kenenkään jättää ”muille”.
Innottomuus äänestämiseen on vuosia vanha ongelma. Politiikan riitaisuus rasittaa ihmisiä. Tunne siitä, että itsellä ei ole vaikutusvaltaa, voi olla ihan todellinen. Ei ole kovin helppo edes toimittajana saada ääntään kuuluviin vaikkapa siitä, miten haluaisi oman kaupunkinsa keskustaa kehitettävän. Kenelle ja miten kerron, että haluan niitä puita, haluan, että on kaunista ja selitän, että kaikki kaunis ei ole kallista.
Mitä muita vaikuttamisen keinoja on kuin äänestää? Kai sitäkin on pakko miettiä suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa osa ihmisiä kertoo, että vaalit eivät ole heitä varten. Mutta on mietittävä vielä sitä, miten ihmiset saadaan osallisiksi, kokemaan, että kysymys on meistä jokaisen elämästä. Äänestämättä jättäneiden syyllistäminen ei johda mihinkään.
Kirjoittaja on Kuntalehden tuottaja.
Olipa terävä kirjoitus. Kannattaa lukea isonnuslasin kera. Kirjoittajan kannattais pyrkiä kahden vuoden päästä eduskuntaan. Tän kommentin kirjoittaja vois ruveta hänen erityisavustajakseen jos on tarvetta
Tiina Ojutkangas näyttää solahtavan yleiseen tulkintaan, että eriävän mielipiteen esittäminen kuntapolitiikassa on riitelemistä. Kun tutustuu poikkeaviin perusteltuihin näkemyseroihin, huomaa ettei mistään riitelystä ole yleensä kysymys, vaan mielipide-eroista. Riitely-sanaa tulisi käyttää hyvin harkitusti.
Oli niin hyvä juttu että kattelin vielä työpaikkaujtisia tästä kuntalehdestä. Kun ny on uujet päättäjät kaupunkien johtoon tarvittas sellaista tietämystä mitä kirjoittajalla on.. Ei niitä kovin paljo oo kuntia joilla on hyvä imako johon kannattaa luoda katse. Savonlinna on yks vaikka taitaa olla kuntalehen mukkaan tuulinen paikka
Willmsnnille sanoisin että kun katselee ja kuuntelee vaikkapa eduskuntaa torstaisin niin ei voi alan asiantuntijana sanoa muuta että on muutamia edustajia joiden eriävän mielipiteen esittäminen on pahimman laatuista riitelyä. Minulla on oikein ranking lista riitelijöistä ja eriävän mielipiteensä fiksusti esittävistä. Jääköön se nyt esittämättä ettei tästä tule poliittinen mielipide. Kunnissa se muuten on joskus vielä pahempaa
Osallistuva budjetointi olisi erinomainen tapa lisätä kuntalaisten kiinnostusta, mutta valitettavasti tämä ei ole saanut kunnissa virkamiehia eikä poliittista enemmistöä taakseen. Toisaalta keskustelu äänestysaktiivisuudesta on vinoutunutta, koska meillä laki antaa oikeuden osoittaa näkemyksensä myös olla äänestämättä. Myös hylätyistä äänistä keskustelu on vinoutunutta, koska siellä suurin osa on mielipiteenilmaisua ja vain pieni osa taitamattomuutta.