Essoten jäsenkunnat kauhistelevat kohonneita kustannuksia
Ihanan kallista. Ihmiset on hoidettava ja palkat maksettava. Ja mitään ei tapahdu ilmaiseksi. (Kuva: Santeri Rantala)
Maakunnallisten sote-kuntayhtymien taru lähenee loppuaan, mutta helpolla ei synny viimeisenkään toimintavuoden talousarviot ennen hyvinvointialueisiin siirtymistä. Tämä on saatu viimeksi huomata Etelä-Savossa, jossa Essoten yhtymähallitus päätti äänestyksen jälkeen siirtää vuoden 2021 talousarviomuutos uudelleen valmisteluun. Esityslistalla ollut vuoden 2022 talousarvio päätettiin ottaa käsittelyyn vasta joulukuussa.
-Meillä on tarkoitus, että saamme ensi vuoden talousarvion päätöksenteon yhteydessä jo näkymän niistä toimista, joita tarvitaan, jotta kuntayhtymän ja kuntien välistä rahoituskuilua saadaan kurottua, kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen totesi Essoten tiedotteessa.
Palkkaharmonisointiin sitoudutaan
Kuntayhtymän hallitus korosti kokouspäätöksistä tiedottaessaan, että se sitoutuu palkkaharmonisoinnin toteuttamiseen. Helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan, sillä palvelutaso pitäisi pystyä säilyttämään jäsenkunnissa ja palkkaharmonisoinnin kulut ovat olleet reilulla laukalla koko syksyn ajan.
Kun lokakuun alussa puhuttiin vielä 17 miljoonasta eurosta kustannuksista, niin laskelmien tarkentuessa harmonisoinnin mollivoittoiset luvut ovat lähes tuplaantuneet. Esityslistan tekstissä puhutaan 25,3 miljoonasta eurosta, mutta siitäkin on summa vielä kasvanut muutamalla miljoonalla.
-Kun kunnat lausuivat aiemmin syksyllä, että 17 miljoonan palkkaharmonisointikulut ovat heille mahdoton pala, niin ei 29,3 miljoonan kulut ole ainakaan helpompi pala, kiteyttää vaikean tilanteen Essoten talousjohtaja Vesa Vestala.
Haastava tilanne
Essoten jäsenkuntien kuntalaskutusosuuksissa on tulossa reipas nousu ensi vuodelle, vaikka palkkaharmonisoinnista aiheutuvat kulut saataisiin soviteltua talousarvion raameihin. Kuntalaskutusosuuksien yhteissumma on ensi vuodelle 373 miljoonaa, josta esimerkiksi Juvan kunnan maksuosuus on 30,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 Juvan kuntalaskutussumma oli 27,0 miljoonaa euroa.
-Hirvittävän vaikeaa meidän on asiaa hyväksyä, kun luvut kasvavat jatkuvasti kuntalaskutusosuuksien. Meidän omalla järjestämisvastuulla olevien palvelujen suhteen olemme omassa talousarviossamme liikkeellä hyvin maltillisella kasvuprosentilla, Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska kertoo.
Ja samanlaiset ovat luonnolliset kuntalaskutuksen kasvuluvut myös muissa kunnissa. Ilman palkkaharmonisoinnin kuluja kustannukset kasvavat vuoden 2020 tilinpäätössummaan verrattuna 7,6 prosenttia ja harmonisoinnin kera kasvuluvut hyppäisivät jo pitkälle jo aivan uudelle tasolle.
-Jonkinlainen budjetti pitää saada aikaan, mutta meidän jäsenkuntienkin pitää pystyä jatkaa toimintaa vielä 2023. Tämä on kaikkiaan hyvin haastava tilanne, Simoska myöntää.
Essoten hallitus käsittelee vuoden 2022 talousarviota joulukuussa kokouksessaan 9.12. ja 16.12. Lisäksi talousarvioasiat ovat esillä valtuuston seminaarissa tämän viikon lopulla. Valtuuston päätöksenteossa talousarvio on 21.12.2021.
Muuallakin vääntöä
Eikä Essote ole maakunnallisista sote-kuntayhtymistä ainoa, jossa vielä viimeistä budjettia kasatessa on käsiä levitelty ja päätä raavittu. Kymsote esitti lokakuun lopulla jäsenkunnilleen, että se tarvitsee vuoden 2022 toimintaansa 725 miljoonaa.
Osa kunnista voisi mediatietojen hyväksyä tämän vuoden tilinpäätösennusteen suuruisen summan eli 706,5 miljoonaa euroa, mutta muutamat jäsenkunnat ovat tiukasti 690 miljoonaa euron kuntarahoituksen kannalla. Kymsoten hallitus käsittelee talousarviotaan jälkeen tämän viikon torstaina.
Kainuussa kunnat lähtivät rahoittamaan Kainuun Sotea tavanomaista reilummalla kädellä viimeiselle kuntayhtymän vastuulla olevalle vuodelle, mutta sielläkin on talousarvio reilut 8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Summa on kuitenkin selkeästi pienempi, mitä alijäämätoteutuma on viime vuosina ollut.
En yhtään ihmettele kustannusten nousua hyvinvointialueilla. Omalla asuinkunnallani palvelut ovat nousseet 3:ssa vuodessa 10 miljoonalla. Samaan aikaan palveluja on karsittu raskaimman käden mukaan.
Mikä sen on aiheuttanut: Kaikki pikku asiatkin on yhtiöitetty. Tiedetään, että yhtiön perustaminen maksaa 50.000:-/tarvitaan toimitusjohtaja/tarvitaan hallitus(tarvitaan valtuusto. Toimitusjohtaja ja hallitus sekä valtuusto tarvitsevat palkkansa.
Omassa kaupungissani oli aiemmin kaikki välttämättömät toiminnot saman katon alla. Nyt niitä toimintoja on ripoteltu ympäri lääniä – onkohan kalliimpaa? Oma terveyskeskuksemme kumisee monin osin tyhjyyttään. Laitteita käyttämättömänä.
Ja yksi esimerkki v 2020.
> väkeä lomautettiin 400 henkeä – säästö 4.6 milj.
> väkeä rekrytoitiin tilalle ostopalveluina 5 milj budjetoitua enemmän.
> johtoporrasta lomautettiin VIIKOKSI – SÄÄSTÖ 0.6 milj. Tekee kuukaudessa 2.4 milj.
Mielipiteeni koko hyvinvointialue sekoilusta on, että 3 miljardia pitää säästää, mutta lisäkuluina ei 3 miljardia riitäkkään, vaan ylittyy runsaasti.