Hyvinkäälle Suomen suurin muovinkierrätyslaitos oululaisella rahalla - Pian Suomessa voidaan kierrättää kaikki sekamuovit
Juha Vikeväinen Oulun Lämpökaivonporaus Oy:stä oli tuomassa metalli- ja muovijätettä Oulun Kiertokaaren Oiva -lajittelupisteelle. (Kuva: Tapio Mainio)
Suomen suurin muovinkierrätyslaitos rakennetaan oululaisella rahalla Hyvinkäälle. Laitos ratkaisee merkittävällä tavalla muovinkierrätyksen nykyisiä ongelmia. Sen on määrä käynnistyä vuonna 2025.
Hankeen takana oululainen kiertotalousyhtiö Syklo Oy, joka on kunnallisen energiayhtiön Oulun Energia Oy:n tytäryhtiö. Oulun Energian omistaa sataprosenttisesti Oulun kaupunki.
Hyvinkäälle rakennettava, uusi tiheyserotteluun perustuva laitos lisää Suomen muovinkierrätyskapasiteettia 50 prosenttia. Laitos pystyy lajittelemaan muovia noin 50000 tonnia vuodessa.
– Laitos maksaa useita kymmeniä miljoonia euroja, sanoo Syklon toimitusjohtaja Teemu Koskela.
Syklo Oy laajeni valtakunnalliseksi ostamalla tammikuussa Hyvinkäältä kiertotalouskeskittymän Suomen Energiamurske Oy:ltä, jonka tontille nousee siis mittava muovinkäsittelylaitos.
Syklon omistavalla Oulun Energialla on uusi biovoimalaitos Oulun Laanilassa ja sen vieressä ekovoimalaitos, joka polttaa lähes kaikki Pohjois-Suomen kotitalousjätteet.
Hyvinkään laitoksen takana oululainen kiertotalousyhtiö Syklo Oy, joka on kunnallisen energiayhtiön Oulun Energia Oy:n tytäryhtiö. Oulun Energialla on uusi ja moderni biovoimalaitos Oulun Laanilassa. (Kuva: Tapio Mainio)
Uuden Hyvinkään laitoksen prosessissa muovi silputaan ja sen jälkeen eri muovilaadut erotellaan veden avulla. Kullakin muovilaaduilla on eri tiheys, joten ne pysytään erottelemaan toisistaan sen perusteella.
Skotlannissa patentoidulla, vesikiertoisella menetelmällä pystytään erottelemaan jätevirrasta sellaisetkin muovit (huonolaatuiset mustat muovit), jotka nykyisin päätyvät poltettavaksi.
– Pystymme nyt ensi kertaa Suomessa kierrättämään kaikenlaiset sekamuovit, Koskela kertoo.
Tällä hetkellä esimerkiksi Merikarvialla sijaitseva Lassila & Tikanojan laitos tai Riihimäen muovinkierrätyslaitos pystyvät käsittelemään vain tiettyjä muovilaatuja.
– Meillä on tällä hetkellä kuorma-autolavallinen mustia polyeteenimuoviputkien pätkiä, joita on jäänyt yli maalämpökaivojen poraustyömailta. Todennäköisesti ne menevät polttoon, sanoo vastaava työnjohtaja Juha Vikeväinen Oulun Lämpökaivonporaus Oy:stä.
Samanlaisia muovipätkiä kertyy hänen mukaansa runsaasti myös yrityksen Helsingin seudun yksikössä.
Hän oli tuomassa yrityksen metalli- ja muovijätettä Oulun Kiertokaaren Oiva -lajittelupisteelle.
Kaikkia muovilaatuja ei voi Suomessa vielä kierrättää. (Kuva: Tapio Mainio)
Uuden kierrätysmenetelmän on kehittänyt skotlantilainen muovinkierrätysyhtiö Impact Recycling, jonka kanssa Syklo Oy tekee yhteistyötä.
Uudella menetelmällä pysytään erottelemaan eri muovilaadut poikkeuksellisen korkealla saannolla. Lopputuloksena on muovirakeita, joista muoviteollisuus voi tehdä uusia tuotteita.
Kierrätettäviä muoveja ovat muun muassa sekalaiset kalvomuovijakeet, jotka ovat peräisin kaupasta ja teollisuudesta sekä jätteiden lajittelulaitoksista tulevat erilaiset sekalaiset muovivirrat.
Suljetussa vesikierrossa estetään myös mikromuovien päätyminen vesistöön ja edelleen luontoon.
Suomi on saanut EU:lta pyyhkeitä Euroopan alhaisimmasta muovinkierrätysasteesta. Suomi joutui viime vuonna maksamaan huonosta kierrätysasteestaan sakkoa (EU Plastic Tax) arviolta sata miljoonaa euroa. Lisäksi kesällä Suomi sai asiasta EU:lta ns. varhaisvaroituksen, jolla edellytetään asiantilan parantamista.
Hyvinkään uusi laitos tehostaa muovinkierrätystä niin paljon, että Suomi säästää muovijätemaksun alenemisessa (EU Plastic Tax) noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.
Erinomainen muovinkierrättäjä on puolestaan Hollanti.
Hyvinkään muovinkierrätyslaitos tulee vähentämään Suomen laskennallisia kasvihuonepäästöjä enimmillään jopa 160000 tonnia vuodessa, mikäli kaikki laitoksen kierrättämä muovi on pois poltosta. Se vähentää koko Suomen kasvihuonepäästöjä noin 0,3 prosenttia, Koskela sanoo.
Hän uskoo, että Syklo investoi Hyvinkään kaltaisiin muovinkierrätyslaitoksiin myös muualle Suomeen sekä mahdollisesti Baltian maihin. Myös Oulu on varteenotettava sijoituspaikka, jossa ovat hyvät kierrätysperinteet.
Uusi Hyvinkään laitos kasvattaa merkittävästi Syklo Oy:n liikevaihtoa, joka oli viime vuonna noin 20 miljoonaa euroa. Yritys saa rahaa siitä, kun se myy kierrätysmuovia muoviteollisuudelle, joka haluaa lisätä kierrätysraaka-aineen osuutta muovituotteiden valmistuksessa.
Teksti: Tapio Mainio
