Joensuun seutu haluaa rakennemuutosalueeksi
Esityksen hakeutumisesta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi tekivät Kontiolahden kunta ja Joensuun kaupunki sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Joensuun seudun kunnat ja organisaatiot esittävät myös, että valtionhallinnon leikkauksia tarkastellaan jatkossa niin, etteivät eri alojen säästöt ja muutokset kohdistu liikaa tietylle yksittäiselle alueelle, kuten on nyt käynyt Joensuun seudun kohdalla.
Rakennemuutoksessa eniten kärsii Kontiolahden kunta, johon kohdistuu sekä prikaatin lakkautusuhka että kahden vastaanottokeskuksen lakkautus. Myös Joensuun kaupungin alueella valtion työpaikkavähennykset ovat merkittäviä.
Juuassa etenkin vuolukiviteollisuus on vähentänyt väkeä. Näiden kuntien lisäksi on perusteltua nimetä koko Joensuun seutu rakennemuutosalueeksi, sillä työssäkäynti kuntien välillä on merkittävää ja tehtävät toimenpiteet ovat vaikuttavampia, kun ne kohdistuvat koko seudulle.
Rakennemuutoksen hoitoon tarvitaan Joensuun seudun mielestä myös uusia toimintamalleja, joissa valtio on aktiivisesti luomassa paikallisten toimijoiden kanssa yritysten kasvun edellytyksiä.
Josek Oy:n tekemän selvityksen mukaan noin 40:lla Joensuun seudun yrityksellä on suunnitteilla yhteensä runsaat 112 miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeet lähivuosille, jotka toteutuessaan merkitsisivät lähes 600 työpaikan syntymistä. Investointien toteutumisen edellytyksenä on kuitenkin se, että Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle osoitetaan lisäresursseja.
Lisäksi Joensuun seutu korostaa Venäjänkaupan ja rajayhteistyön vauhdittamista, mikä tarkoittaa muun muassa EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden edistämistä, venäjän kielen opetuksen vahvistamista Itä-Suomessa ja Niiralan rajanylityspaikan kehittämistä.
(KL)
