Keskustaopiskelijat vaatii eläkeläisten tukien leikkaamista – EKL vastaa jämäkästi: kahteen kolmesta vaatimuksesta on jo vastattu
Eläkkeensaajien Keskusliitto ei kaipaa vastakkainasettelua nuorempien sukupolvien kanssa. (Kuva: Pixabay)
Keskustaopiskelijat julkaisi maanantaina puheenjohtajansa Joonas Soukkion allekirjoittaman kannanoton, jossa se vaati eläkkeensaajia mukaan valtion sopeuttamistalkoisiin. Kannanotossa Keskustaopiskelijat esittävät kolmea asiaa, joilla eläkkeensaajat voisivat osallistua sopeuttamistalkoisiin.
Keskustaopiskelijat esittävät eläkeläisten asumistuen tulorajan kiristämistä ja asumistuen indeksijäädyttämistä. Opiskelijoiden mielestä yli 2000 euroa eläkettä kuussa saavat eivät tarvitse asumistukea.
Kolmantena Keskustaopiskelijat esittävät yli 4000 euroa kuussa saavien eläkeläisten verotuksen korottamista, sillä valtion talouden suuntaa ja velkaantumisastetta ei saada kuriin pelkästään leikkaamalla tai hillitsemällä menoja. Tarvitaan myös veronkorotuksia.
Opiskelijoiden mielestä ei ole oikein, että jo valmiiksi heikossa taloudellisessa asemassa olevilta opiskelijoilta leikataan ja eläkeläisten etuuksiin ei kosketa. He toivovat leikkauksiin yhdenvertaisuutta.
EKL kuittaa vaatimukset lähes toteutuneiksi
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n toiminnanjohtaja Timo Kokko kommentoi tiistaina Keskustanuorten kannanottoa sekä huvittavaksi että hämmentäväksi.
EKL:n kannanotossa todetaan, että vaadittu eläkkeensaajien asumistuen indeksijäädytyksestä tuli voimaan jo tämän vuoden alusta. Indeksitarkistuksia ei tehdä vuosina 2024–2027. Myöskään normaalisti vuosittain asetuksella säädettäviä lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia ja asumismenojen enimmäismääriä ei tarkisteta tuona aikana.
Myös yli 4000 euroa kuussa eläkettä saavien veronkiristys on jo Kokon mukaan tapahtunut:
– Eläketulon lisävero tuli maamme verojärjestelmään vuonna 2013, joten päättäjät ovat jo yli kymmenen vuotta sitten osanneet ottaa Keskustanuorten vaatimuksen huomioon. Eläketulon lisävero on 5,85 % siitä osasta eläketuloa, joka ylittää 47 000 euroa. Vuonna 2023 ”raippaveron” maksajia on jo noin 85 000.
EKL:n mukaan kolmasosa Suomen lähes 1,6 miljoonasta eläkkeensaajasta saa eläketuloa alle 1 250 euroa kuukaudessa. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä vuoden 2021 lopussa oli opiskelijoilla 176 000 henkeä kun eläkkeensaajilla vastaava luku oli 248 000 henkeä.
– Eläkkeensaajien Keskusliiton edunvalvonta ei perustu siihen, että nuoremmilta sukupolvilta on leikattava omien etujen säilyttämisen nimissä. Olemme päinvastoin, ja myös suurin osa isovanhemmista on, huolissaan lastensa ja lastenlastensa pärjäämisestä hallituksen leikkauslistojen toteutuessa. Toivottavasti Keskustaopiskelijat ovat vaatimuksillaan poikkeus nuoria edustavien järjestöjen joukossa. Sukupolvien väliselle vastakkainasettelulle ei tässä tilanteessa ole mielestäni tarvetta, Kokko päättää EKL:n lausunnon.
